Islantilainen villapusero

Näin netissä toinen toistaan upeampia villapaitoja, joiden tekstit kertoivat mallien löytyvän Islantilaisia neuleita -kirjasta. Kurkkasin kirjaston sivuille, mutta päätin myös katsoa Adlibriksen hinnan kirjalle. Kun kirjan hinta oli vain kymppi, päätin tilata sen itselleni - eipähän tulisi hoppu paidan teossa kirjaa palautellessa puhumattakaan lukemattomista ihanista malleista, joita haluaisin plärätä uudelleen ja uudelleen.

Valikoin kirjasta ensimmäiseksi kokeiluksi tähtikuvioisen neulepaidan, joka kirjassa oli miehen päällä. Rakastuin kuvioon niin kovin, etten antanut sen haitata. Lueskelin ohjeita ja totesin, että nämä ulkovaatteina käytettävät neulepaidat taitavat olla kovin unisex-malleja, ei niissä juuri kavennuksia vyötäröille ole ja muutenkin koot ovat reiluja juuri siitä syystä, etteivät islantilaiset pue neuleen päälle takkia.

Päätin tehdä pienimmän koon, vaikka sekin vaikutti mittojen puolesta reilulta. Otin työhön ohjeen mukaiset puikot, mutta lankana näytin Novitan Kaikua, joka on ohuempaa kuin ohjeen lanka. Neuletiheys mukamas oli hyvin sama, mutta mietin kyllä työtä tehdessä, että mahdunko edes työhän. Onneksi tuo pelko oli turha, eikä paita ainakaan pieni ole. Kerrankin hihatkin ovat reilun pituiset, sillä tykkään, etteivät ne ole vain ranteeseen asti.

Kirjoneule ei varsinaisesti ole juttuni, mutta olen kyllä tyytyväinen työhön kaikin puolin. Polte tästä tuli kyllä neuloa toinenkin paita, ehkä kolmaskin: pitäähän lastenkin saada omansa.