Pandakarhu

Laura Longin loputkin neulotut eläimet ovat vieneet mielenkiintoni puoleensa. Joka toisena työnä tulenee sukat pukinkonttiin ja joka toisena sitten tällainen pehmeä välipala muruselle. Tiikerin jälkeen päätin kokeilla Neuleleluja maailmalta -kirjan kansikuvan sankaria, pandakarhua. Nalle koostui kokonaan mustista ja valkeista jämälangoista, joita olikin päässyt kertomaan pieniä keriä useita, sillä harvemmin näitä värejä käytän oikein missään. Musta on kyllä vihoviimeinen neulontaväri... Nalle on jälleen sisältä vanhan tyynyn täytteitä, kierrätys kunniaan. 

Pikkuneiti ihastui uuteen ystäväänsä. Karhusella on pituutta kolmisenkymmentä senttiä, eikä siinä ole irtoavia osia, sen silmätkin on tehty langasta. Seuraavaksi voisikin olla apinan vuoro...

Tiikerin raitoja

Neulon taannoin pikkuneidillemme tiikerisukat ja samalla muutamalle muullekin henkilölle. Novitan uusi Viidakko-lanka on ollut positiivinen yllätys raitoineen, ja niinpä siitä tuli tehtyä vielä muutama juttu: myssy korvilla ja lapaset neidille sekä jämäkerästä itse tiikeri.

Pipon neuloin eräällä luennolla ihan omasta päästä. Hieman reilu siitä tuli, mutta toisaalta tilaa on myös lapasissa ja villasukissakin, joten voivat olla pidempään käytössä :) 

Tiikerin ohjeen otin Laura Longin Neuleleluja maailmalta -kirjasta, jossa on monta muutakin ihanaa ohjetta. Kirjassa neuvotaan käyttämään neloskoon puikkoja, mutta ainakin omaan käsialaan plus seiska veikka -lankaan hieman peinemmätkin olisivat riittäneet. Jämälankoja tuli hyödynnettyä tiikeriin ylipäänsä, sisällä on vanhan tyynyn jämiä.

Seuraavaksi työn alle pandakarhu ;)

Kolme vaatetta anopin vaatekaappiin

Kun ottaa huomioon, millainen herkkusuu minusta on kuoriutunut viime kuukausien myötä, on hyvä, että joku suostuu kaikkia tyydyttävään vaihtokauppaan: herkullisia, tuoreita leivonnaisia ompeluksia vastaan. Siinä ohessa, kun saan toimia yhden lempiharrastukseni parissa, myös lastenvahti on taattu ilman vastarintaa. 

Tällä kertaa anopin vaatekaappia täydennettiin velourpintaisella, joustocollegena ostetulla pitkällä hupparilla. Ihanan pehmeä talveen! Legginsit vain alle ja menoksi. Kaavana käytin samaa kuin anopin huppareihin aiemminkin, onhan koko taattu. Hupun mallin otin omasta pinkistä hupparistani. Taskut muokkailin omasta päästä. Taskuihin asetin kankaan alassuin, jolloin sävy on vähän eri :) Aika kiva, eikö vain?

Hupparin lisäksi käyttöön lähti kaksi tunikaa, jotka on tehty kaavalla, jolla tein aiemmin itselleni mekon. Anopilla pituutta sen verran enemmän, että ihan ilman kaavan muokkauksia samalla kaavalla sai aikaan tunikan. Tarkoitus oli tehdä sinertävästä kunnolla pussihtava, mutta resorin joustavuus ja venyvyys yllätti. Enpä ole kyllä ihan äsken resoria aikuisen vaatteeseen edes käyttänyt ellei huppareiden helmaa ja hihansuuta lasketa, tällöinkin resori on ollut eri merkkistä. Oppia ikä kaikki.

Toinen tunika on tehty samalla kaavalla, mutta sen helma on muokattu suoraksi ja hihat tehty päärmeellä ja peitetikkikoneella tikaten. Kangas on kyllä aivan ihana ja loppujämät leikkelinkin jo pikkuneidin mekoksi. Vielä kun joku päivä ehtisi sen ommellakin...

Synttärihuppari miehelle tyttären avustuksella

Miehellä oli pari viikko sitten synttärit. Kaikkea jo löytyy, mutta aina haluaisi keksiä jotain uutta. Päätin ommella miehelle hupparin - en tosin ensimmäistä kertaa - käyttäen kaavana Joka tyypin kaavakirjan miesten hupparin kaavaa. Huppua muokkailin sen verran, että sain sen ristiin. Hupun vuoritin valkoisella trikoolla, hihansuhin ja helmaan lisäsin valkoiset resorit. Hihoihin lisäilin pituutta, kun miehellä tunnetusti on pitkät kädet, pituutta olisi huppariin voinut hitusen laittaa myös lisää. Kengurutaskun suut kanttasin myös valkoisella trikoolla. Lisää valkoista huppariin sain valkoisilla kämmenen ja jalan jäljillä, joissa pikkuneiti 1 v 7 kk auttoi mielellään, innostui jopa hieman liiaksi ;) Mutta näkyypä tekemisen meininki!

Muutaman kerran ehti huppari olla päällä ennen kuvien ottamista ja huoh. Tässä nähdään, miten hyvin musta vaate sopii kissatalouteen: miljoona ja yksi kissankarvaa, eikä eroon pääse!

Eläimellisiä sukkia, raitaa ja twist or nottia

En tiedä, mitä niin inhottavaa lankojen päättelyssä on, että sukkia kertyy ja kertyy päättelyjonoon. Näin kävi myös tällä erää, kun viidet aikuisen sukat, kolmet pikkulapsen ja kahdet vauvansukat saivat vihdoin lankansa piiloon ja pääsivät kuvattaviksi.

Aikuisen sukkia tein perustekniikalla Novitan Seitsemän veljeksen langoista raidallisesta, jonka sävyt on mielestäni aivan ihanat. Moni on harmitellut, että välissä on ruskeaakin, mutta minusta se sopii raitoihin kuin nenä päähän. Nämä raitasukat päätyivätkin omaan käyttöön. Perussukkia tein myös Seiska veikan Viidakko-sarjan kahdesta eri sävystä ja pitihän pikkutiikereidenkin saada omansa. 

Ihana lilasävyinen raita ja ruskea Polkka - niin ikään Seiska veikkoja - menevät pukinkonttiin. Nämä kaksi sukkaa on tehty Twist or not -tekniikalla, josta tapasin myös nimitystä vinoruutu, jos raidoituksen tekisi itse ja salmiakkikuvio tulisi paremmin esille. Tykästyin malliin ja aion tehdä sillä vielä monet sukat!