Legginssitehtaalta hyvää päivää!

Nyt täytyy kyllä jälleen kehua kaavaa, jota muutkin ovat ylistäneet, eikä suotta: koot.fi legginssien kaava on kerrassaan loistava. Istuvuus on huippu, koko pitää paikkansa suomalaiselle vartalolle juuri eikä melkein ja miellyttävyys ommeltavuudessakin hipoo täydellisyyttä.

Tein pari viikkoa sitten beiget sulkalegginsit testiksi, heti perään harmaat. Harmaa ei värinä ole omiani, joten nämä ne eivät taida kaappiini jäädäkään. Kaverille lupasin sulat tehdä, mutta samistelemaan emme pääsekään, kun beige sulka oli Kangaskapinalta pian loppu. Sen sijaan tein hänelle valkomustat sulkapöksyt, jonka kuosiin ihastuin kovin itsekin - ehkä vielä samistelemme sittenkin.

Hyyyvin kauan olen himoinnut tuota ompeluaiheista kangasta ja vihdoin löytyi vaate, johon se (minusta) sopii kuin nenä päähän. Ehkä jämästä voisin tekaista pipon tai voisihan se olla aika hauska lapsenkin vaatteessa.

Leggareissa on vyötäröllä leveä kuminauha, ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin aivan ohut. Vatsaystävällisempi, kuten kaavantekijäkin toteaa ;)

Nyt vain yksiväristen yläosien kanssa mallaamaan ;)

Melkein huppari Jussista

Jo ennen lämpimien alkua valmistui Paapiin Jussi-collegesta hupparimekko, tosin ilman huppua. Kaavana pohjalla on Ehta, mutta muokkauksin: hihojen resorit on oman mielen mukaan, helman pituus itselle passeli ja sinnekin resori lisätty. Huppu kuului alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta kangas ei siihen riittänyt, joten kokeilin vihdoin kauan miettimääni kaulusta.

Etuosa kauluksesta menee ristiin. Kuvissa kaulus ei varsinaisesti ole edukseen, mutta luonnossa se on kauniimpi ja kivempi. Kevyempikin, harvemmin kun tulee huppu päässä kuljettua ;)

Helmaresori ei kuvista oikein erotu, mutta siellä se on kevyesti pussittamassa. Kuosi on kyllä ihan lempparini, oikein mieleinen koko vaate.

Taskut on myös oltava ja niinpä tässäkin sivussa kaaritaskut. Kantinkääntäjä on niiiiin paras!

Hiiop supertyttö!

Koska esikoinen sai oman prinsessajumpsuitinsa, täytyi pikkusiskonkin saada oma. Ihan yhtä tyttömäinen versio ei tällä kertaa kuoriutunut, sillä tykästtin tähän sinapinkeltaiseen joustocollegeen Kangaskapinalta. Vuorina (muistaakseni) Noshin raitaa, resorit mustas, ketju jemmoista ja rinnassa Ebayn silityskuva muutaman vuoden takaa.

Kaavana Hiiop koossa 92 cm. En vielä päässyt haalaria sovittamaan, mutta silmämääräisesti näyttää vähän reilunpuoleiselta, resoreita toki voi aluksi kääntää. Näin jälkikäteen katsottuna saumat vähän irvottavat, saa nähdä, joudunko korjailemaan. Kissamokoma oli riehunut työhuoneessa ja nyt on saumurikin vähän irto-osainen, yksi lankatapeista kun on katkennut. Vähän jos kiukuttaa.. onneksi ei kuitenkaan lattialle saanut konetta tiputettua!

Tykkään kyllä kovasti tästä Jujunan kaavasta. Kuinka monta jumpsuitia on liikaa? ;)

Virkattu ruusumatto

Vihdoin valmistui vähän isompi projekti. Tai iso ja iso, mutta parilta viikolta siihen kului illat sen jälkeen, kun lapsukaiset olivat käyneet yöpuulle. Liian monena iltana kello oli aivan liian paljon ennen kuin malttoi lopettaa. Onneksi säät ovat olleet suotuisia, tätä mattoa tuli virkattua hiekkalaatikonkin reunalla.

Ohjeena on Novitaknitsin ruusumatto, ensimmäistä kertaa ruutuvirkkasinkin ja aluksi ohje tuntui heprealta. Nopeasti pääsin kyllä kärryille, kun oivalsin, että helpointa minulle on laskea kuviota konkreettisesti ruutuina eli pylväiden väliin tulevina aukkoina.

Mattojen virkkaus on mielekästä, kun työn jälen näkee jatkuvasti. Haastavaa isossa työssä on sen raskaus - ei paljon sylissä käännellä! Kuvio ei matosta näy niin hyvin kuin toivoin, mutta näissä vaaleata vasten kuvatuissa selon saa. Salamalla otetuissa ei ongelmaa ollenkaan!

Kuteena on t-yarn, jota jemmasin Kärkkäisen sikapäivätarjouksesta syksyllä. Tasan viisi kerää meni, parikymmentä senttiä enemmänkin olisi mennyt. Neljä rullaa oli moitteetonta, mutta yksi kovin epätasaista laadultaan, tästä kuva alla. Kieltämättä harmittaa, mutta uusien kuteiden tilauksessakin riski sävyeroon olisi ollut turhan suuri. 

Mutta nyt se on valmis ja suuntaa makuuhuoneemme lattiaa koristamaan. Mitähän seuraavaksi koukulle...

Prinsessajumpsuit

Ompeluryhmässä on jälleen uusi muotivillitys, johon minunkin oli aivan pakko tarttua: Jujunan Hiiop-jumpsuit. Tilasimme kaverin kanssa kaavat ja vihdoin minäkin sain ensimmäisen aikaiseksi. 

Tämä jumpsuit on koossa 110, hieman reilu metrin mittaiselle, mutta aivan suotta olisin pienempääkään tehnyt, oikein käyttökelpoinen jo. College on Kangaskapinasta, prinsessatrikoon alkuperää en enää muista. Silityskuva rinnassa Ebaysta. 

Prinsessafanille prinsessa-aihe oli itsestäänselvä ja mieleinen. Pikkusiskolle odottaa oma kuoriutumista sinapinkeltaisesta collegesta. Ei siis epäselvää, rakastuin kaavaan! Nyt suunnitelmissa onkin softsell-haalarit tytöille syksyksi samaisella kaavalla :)

Pinkkiä leikkimökkiin

Vanha leikkimäkkimme pääsi toissa viikonloppuna jälleen käyttöön. Kaivoin pinkit jämäkuteeni ja aloin virkkaamaan värisäväystä pikkumökkiin. Monen monta pikkukerää olikin jäljellä.

Tein ensin isommista keristä Juhannusruusu-ohjetta mukaillen pienen maton ja loppukeristä koreja. Korit ovat pääasiassa kukin sen kokoiseksi tehty, mihin kerä riitti. Viimeinen kerä on tuhottoman monesta pikkukerästä tehty ja eksyi joukkoon useaa sävyäkin.

Koreihin tein ensin alkulenkin ja sitten virkkasin rinkulaan kahdeksan silmukkaa. Toisella kierroksella tein jokaiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Kolmannella kierroksella virkkasin joka toisesta kaksi, neljännellä joka kolmanteen, viidennellä kierroksella joka neljänteen jne, kunnes pohja oli riittävän kokoinen. Sen jälkeen virkkasin joka silmukkaan yhden, että kori sai leveyden sijaan korkeutta. Korkeutta tein tosiaan niin kauan kuin kudetta kulloisessakin kerässä riitti.

Enemmänkin koreja hyllyille mahtuisi. Täytyy katsoa muiden mattoprojektien jälkeen jämäkerien tilanne :)

Olaf-legginsit

Silloin kun Jonicilta postikulut olivat siedettävät kimppatilata, tilasimme muutaman ompelevan kaverin kanssa mitä herkumpia kankaita. Yksi niistä oli Olaf, joka esiintyy sekä Frozenille perinteisellä turkoosilla pohjalla kuin sama tyttömäisen vaaleanpunaisena. 

Kuosin näin heti legginseinä. Mitta-arvio tosin tuli määrään ja niinpä sain tehdä jatketut lahkeet näihin pöksyihin, mutta tuskin se menoa haittaa. Ensin mietin capripituisia, sillä niihin kangas olisi riittänyt, mutta lumiukot ja kesä tuntui silti ylivoimaisen hassulle ajatukselle.

Kaavana näissä on useampaa Ottobrestä löytynyttä legginsikaavaa: toisesta pituutta, toisesta leveyttä, silmämääräisesti vyötärönkorkeutta. Poikkeuksellisesti kokeilin vyötärökuminauhan kiinnitystä niin, että ompelin kuminauhan ensin renkaaksi, sitten saumuroin sen vyötärön nurjaa vasten, käänsin nurjalle ja tikkasin reunasta peittarilla. Siisti, mutta ei tarvittaessa helposti vaihdettavissa, saa nähdä, kannattiko.

Olaf on kyllä aivan paras. Olenkin kerännyt rohkeutta ommella itsellenikin jonkun kyseisen hepun kuosilla. Ehkä toppi olisi kivuton?

Perhosia perhosmekoissa

Nyt alkaa helteiden saapuessa ompeluinto selvästi laantua. Tai into ehkä on edelleen yhtälailla, mutta ei kai kukaan näillä keleillä vapaaehtoisesti kauaa viihdy? En minä ainakaan, ja näin keväisin pihakin vaatii hommillaan osansa.

Tovi sitten valmistui pari perhosmekkoa Kangaskapinan sivuilta tulostettavalla ohjeella. Tosi kiva kaava! Koko varsin paikkaansa pitävä, ehkä suomalaiseen malliin jopa himpun reilu. Perhoskangas Kangaskapinalta, Juhlat Paapiilta.

Toivottavasti lämpimät pysyvät!