Mekko ysigaalaan

Lempiteinini tiesi tasan tarkkaan, minkälaisen mekon hän tahtoisi ysigaalaan. En ole löytänyt mitään vastaavaa kaavaa tai en lähtenyt edes etsimään, sillä tiedän nähneeni hyvin monenlaisia kaavoja. Katseltuani mallikuvaa ja tuumailtuani muutaman hetken, päätin hyödyntää yläosassa hyväksitodettua valmistoppia kaavaksi. Topista sain etu- ja takakappaleelle kainaloiden kohdat sekä sopivan leveyden. Esikoisen sifonkimekon hihakaavaa muokkaamalla sain tehtyä toimivat hihat. Olkiin piti saada kujat kuminauhoille ja niin, että ne pysyvät paikoillaan ulkopäillä.

Etukappaleen päälle tein toisen etukappaleen, jonka sivuja pidensin niin, että sain ne rypytettyä mukavasti etukappaleelle. Hihansuissa on resorimaiset kappaleet. Helmaan leikkasin suorakaitaleen kappaleen, jonka rypytin pitkälle, ompelukoneen suoralla tikillä.

Kokeilin olkapäille ensin napakkaa framilonia, mutta se antoi liikaa periksi. Tein olkapäille kujat, joihin pujotin pyörökuminauhaa.

Kiinnittävät ompeleet on tehty saumurilla. Helma on tikattu peitetikkikoneella.

Mekosta tuli kyllä oikein ihana. Tämä vaaleanpunainen trikoo löytyi Uniikit.comin yksiväristen trikoiden joukosta.

Uniikit: kivipesty viskoosipellava

Kevään uusimmassa Suuressa käsityölehdessa oli Frida-mekkokaava, joka iski heti silmään ja alkoi houkuttaa. Uniikeilta löytyikin mielenkiintoinen uutuus, kivipesty viskoosipellava, joka vaikutti oikein sopivalta kankaalta kyseiseen mekkoon.

Kankaassa on pellavan tekstuuri, mutta viskoosi pehmentää materiaalia ja lisää hienoista laskeutuvuutta. Materiaali on mukavan ohut, mutta paksumpaa kuin perinteinen viskoosi. Kangas silisi helpommin kuin pellava. Eli tosiaan, sopivasti kumpaakin tuttua materiaalia.

Kaavassa on selässä vähän turhan paljon pituutta. Täytyy harkita, vieläkö muokkaisin takakappaleen lyhyemmäksi. Muutenkin kaavassa joko on virhe tai tein mekossa virheen. Mielestäni etu- ja takahelma on kirjoitettu merkinnöiltään ristiin, toisinpäin kappaleet kävivät vyötärökaitaleeseen mittaan oikein.

Mekko on ommeltu suoralla ompeleella, huolittelut on tehty saumurilla. Myös rypytystä vaativat osiot on tehty ompelukoneen pitkällä tikillä.

Kokeilemosen arvoinen materiaali ehdottomasti! Ja voi ei, tätähän olisi saatavilla myös upean lilankin sävyisenä!

Villasukkapläjäys

Talven villasukkasaldo on pääasiassa joululahjoja lukuunottamatta jäänyt julkaisematta. Kokoan tähän kuitenkin tähän nämä varsin pertsoiksi lukeutuvat sukat.

Kaupunki-langasta valmistui valepalmikkosukat. Perus, kiva malli, joka valmistuu aika nopeasti ja sopii monenikäiselle käyttäjälle.

Samaisesta langasta neuloin myös perussukat, joiden varsi on 2 o, 2 n -neuletta.

Syntymälahjapakettiin toivottiin mustia villasukkia. Mitä tavallisemmat, sen parempi. Pakko jälleen myöntää, että niiden neulominen on kyllä niin tylsää! Onneksi ikänäkö ei vielä neulomista häiritse.

Kahdesta ihanansävyisestä vihertävästä Novitan Seitsemästä veljeksestä neuloinkin useammat sukat monelle eri-ikäiselle käyttäjälle. Aikuisten sukkiin kokeilin 1 o, 1 n -joustinneuletta, joka jatkuu varresta jalkapöydälle.

Tummanvihreästä neuloin miestensukat. 

Esikoinem sai uudet sukat lilansävyisestä. Näissä joustinneule sukan suussa sekä nilkassa. Kaikkiin sukkiin neuloin vahvistetun kantapään.

Mustaa Seiska veikkaa yhdistin valmisraitaan, jolloin varteen sai kivaa raitaa ja samalla pientä jippoa.

Kokeilin mustaan myös sateenkaariraitaa ja ai että, miten näistä tuli veikeät. Nämä menivät keskineidille, mutta menisivät kyllä omaankin jalkaan.