Keväällä vastaan tuli Novitan Madeleine -neuleohje, josta neuloin lilat lyhytvartiset pitsisukat. Sukat oli tarkoitus antaa toisena merkkipäivänä, mutta ne päätyivätkin ns. surusukiksi, kun ystäväni menetti pienen vauvansa, kummipoikani, raskauden viimeisellä kolmanneksena. Noina aikoina tuntui, ettei sanoja ollut, eikä niitä osannut käyttää, joten toivoin sukkien vievän viestiä.
Malli oli mukava neuloa ja teinkin vastaavanlaiset sukat myös töissä olleeseen "Salainen ystävä" -tempaukseen.
Viime vuonna valmistui perinteinen valepalmikkosukkapari, jotka menivät kuopuksen kasvavaa jalkaparia lämmittämään. Valepalmikko on mukava, helppo ja koukuttava malli. Näissä sukissa lankana on Novitan Seitsemänveljestä.
Seiskaveikasta neuloin myös toiset surusukat, joissa on myös varressa valepalmikkoa. Roosansävyisissä palmikkoa on myös jalkapöydällä, mutta viininpunaisiin tein vain varteen, jolloin jalkapöytä on sileää.
Itselleni neuloin Katri Helenan konsertin junamatkoilla oranssihtavat sukat. Langansävy ihastutti heti ja pitkästä aikaa olikin kiva tehdä omaan käyttöön sukat. Useat pitkät kirjoneulesukat olen tehnyt itselleni ja sitten on lahjaksi tulleita, mutta perinteikkäämpiä löytyy aika vähän.
Joululahjaksi tein parit Jonsukat, joiden malleja on mukava tehdä. Mustavalkoisen perinteisen kuvioinnin ja raidoituksen oheen valitsin okransävyisen langan. Nämäkin langat ovat Novitan Seitsemää veljestä.
Ystävän joululahjapakettiin kääriytyi lapaset Jonsukkien ohjeella. Näitä en olekaan varmaan aikaisemmin tehnyt, mutta ehdottomasti teen tulevaisuudessakin.
Lapasissa lankana on Novitan Muumi(talo?), joka on hieman Seiskaveikkaa ohuempaa.
Lisäksi pitkästä aikaa tein unikkokuosiset lapaset ja haaveilin tekeväni itsellenikin. Sen verran näissä on kuitenkin työtä, että omat saavat jälleen odottaa.
