Uniikit: Kettuperheet-trikoo

Sain ommeltavaksi kauniin kettukuosisen trikoon. Ihanan vaaleanvihertävän trikoon ketut ovat suloiset ja sopivat monenikäisille eläinten ystäville.

Näyttävä kuosi ei vaadi sen kummempia kommervenkkejä, joten ompelin siitä keskineidille trikoopaidan. Paidassa on hihansuissa trikoiset hihansuukappaleet, joista pidän sekä minä että käyttäjät. Pääntie on huolilteltu käsin trikoolla. Kiinnittävät ompeleet on tehty saumurilla, tikkaukset peitetikkikoneella.

Kettujen piirrokset ovat kyllä upeat. Värit ovat myös niin kauniit! Tykkään näistä trikoista kovin, sillä ne pysyvät todella hyvänä käytöstä toiseen. Juuri juttelin erään henkilön kanssa, miten hyväkuntoista vaatetta voi myydä eteenpäin, kun oikein huollettuna nämä vaatteet kestävät käyttäjältä vaikka kuinka monelle seuraavalle.

Mitäs tykkäät?

https://www.uniikit.com/tuote/trikoo-kettuperheet/

Pikkujäbien pehmoiset

Postausjono on karannut käsistä. Kohta on joulu ja vielä moni edellisjoulun ompeluksista on julkaisematta tänne käsityöpäiväkirjaani. Aikaa vuorokaudessa on ollut sen verran rajallisesti, että olen tinkinyt ensisijaisesti somen käytöstä. Mihinkä tässä kuitenkaan niin kiire olisi valmiissa maailmassa.

Viime jouluna kolme kummipoikaa löysi paketeistaan hauskasta Nappinjan hiiriraportista ommellut collegepaidat. Tämä on kyllä yksi raporttisuosikkini hetkeen. Etukappaleet ja hihat lisäsin paitoihin jemmoista löytyneistä collegeista.

Minulta pyydettiin pienelle pojalle vauvalahjaksi bodya. Maaseudun rauhaan tuumin sopivan erilaisten koneiden ja traktoreiden. Tässä 62-senttisessä bodyssa on käännettävät hihansuuresorit. Kaitaleet on ommeltu kiinni käsin ja tikattu peitetikkikoneella.

Jo tovi sitten minulta pyydettiin uimahousuja. Nuoriherra kysyi, voisiko ne saada konekuosisena. Kuvittelin virheellisesti, ettei taida onnistua, mutta nopea googlaus paljasti Ommelkuplan tuntevan pikkukansan monia paremmin: valikoimasta löytyi kuin löytyikin työkonekuosista lycraa, josta pistettiin uimahousut tulemaan.

Virpomapalkkoihin kääriytyi keväällä trikoopipoja. Koneista pitävälle piiloutui mopopipo, tyttösille yksisarvispipot.

Diabetesompeluksia

Ystäväni pyysi ompelemaan tyttärelleen mieluisan vyön glukoosimittarille, kun hänen tyttärelleen puhkesi diabetes. Vaikka sairaus on tuttu omasta lähipiiristäni, vyö oli ideana uusi ja kuuntelin äidin suunnitelmaa vyön toteutukseen. Tytär vai valita itselleen mieluisan kuosin, jotta vyö olisi siinä mielessä mieluinen.

Vyössä on vetoketjutasku, jonka sisään siro laite mahtuu, muttei jäisi liian väljästi. Vyössä on tarranauhakiinnitys, jotta vyö olisi säädettävissä siinäkin tapauksessa, jos vyötä haluaa kuljettaa olan sijaan vaikka vyötäröllä.

Kun lapsi nyt syksyllä siirtyi pistoshoitoisesta pumppuhoitoiseen, pyydettiin hälle ompelemaan pumpun mukana kuljettamiseen tarkoitettu vyö. 

Toinen vöistä on ommeltu collegekankaasta. Siinä on tasku pumpulle, joka sulkeutuu yläreunasta tarranauhalla. Käytössä näkee, muutetaanko pujotettava vyö tarrakiinnitteiseksi, sillä college voi hyvinkin venyä käytössä.

Pussin suu on tuettu tukikankaalla. 

Toiseksi vyöksi ompelimme kuminauhavyön olkavyöksi, jossa on leopardikuosinen tasku niinikään tarralla. Tarrassa on napakka, leveä kuminauha säätöä varten. 

Käytössä huomattiin, että kuminauhan reuna on kaulaa vasten hieman terävä, joten kuminauhaan tehtiin vielä samankuosinen pehmuste. Pehmuste on putkilo, jonka sisään kuminauha pujotetaan.

Sain vielä muutaman kuvan pumppuvyöstä käytössä: