perjantai 22. syyskuuta 2017

Jonsukat ja virkattu pöllöpapukaija


Syksy on selvästi täällä taas, sillä neuloin täysin vapaaehtoisesti, ilman huutavaa tarvetta villasukat. Kesällä minua ei neulota yhtään, silloin onmellaan ja virkataan, mutta nyt koukku tuntuu vaihtuvan puikkoihin ja puuvillalangat villaisiin.

Olen jo kauan ihastellut monenlaisia "Jonsukkia", joita Facebookin Voihan villasukka - ja Villasukkarakkautta-ryhmä vilisee valtoimenaan. Jonsukat ovat siis mustavalkokirjoneulevartiset sukat, joiden jalkapöytä on raidoitettu. Valepalmikkoresori, kantapää ja kärki ovat tehostevärillä, jota yleensä löytyy varresta sydäminä ja yhtenä raitana jalkapöydältä. Minulta sydämet jäivät tekemättä, kun lila oli niin tummaa eikä kuvio minusta päässyt etuoikeuksiinsa. Toki näistäkin malleista on monenlaisia muunnoksia malleineen ja väriyhdistelmineen. Pakko kyllä sanoa, että hyvin ovat koukuttavat, eivätkä taatusti jääneet ainoiksi.





Sukissa on puikollaan 10 silmukkaa eli yhteensä 40 silmukkaa, jalkapöydällä yhdeksän puikollaan. Käyttäjä kaksi ja puoli vuotias, jalan koko noin 24.




Adlibriksestä tilasin puuvillalankaa (Cotton), enkä voi kuin huokailla, kuinka ihanan silkkistä tämä lanka onkaan! Siitä sitten oman pään mukaan lähdin virkkaamaan pöllöä, mutta ainakin omaan silmään kovin papukaijamainen se on. Silmät ja nokka ovat Dropsin Parisin jämiä. 

Sisällä linnussa on Kinderin sisus, jossa riisiä. Nyöri löytyy, jotta linnun saa lentämään ja testaajan käsissä meno olikin varsin hurjaa.






keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Keltaista ja mustaa


Iki-ihanat keltaiset sävyt piristää tätä pimenevää syksyä. Ompelin tutulla Jujunan vauvakaavasetin Nooa-bodykaavalla jälleen pari bodya sekä Noshin legginsikaavalla leggareita.

Keltaisesta örkistä tein bodyn, jossa on kantit pääntiellä, hihansuissa ja haaruksessa, kolminkerroin kääntäjällä käännetty. Loppupalasta tein keskisiskokselle legginsit kokoa 104 cm. Sen verran joutui palan korkeuden kanssa kikkailemaan, että vyötärölle tein kaitaleen, jonka sisässä on  leveä kuminauha. Lahkeissa on parin sentin käänteet.





Jemmatusta ihanan silkkisen sileästä muurahaiskankaasta piti tulla yläosa isosiskoille, mutta kumpikaan ei sitä siihen käyttöön kelpuuttanut. Pienimmällä on Me&I:n muurahaishousut vailla yläosaa, joten tämä body on ehdoton pari niiden kanssa. Koska Miikkarillakin on tuplakoot, tein bodynkin haaraan tuplanepityksen ja hihoihin pitkät resorit.

Keskisiskos sai lopusta kuitenkin legginsit kysymättä. Vielä luiru riitti pikkusiskon legginsien toiseen lahkeeseen. Näissä myös kaavana Nosh, body muokattu Jujunasta.















perjantai 15. syyskuuta 2017

Raksua ja Aaltoa, vaaleanpunaista ja minttua


Paapiin ihana Raksu päätyi tunikaksi ja loppu bodyksi. Mintunväriset legginsit sopivat Raksun kanssa, mutta myös Aalto-tunikan pariksi. Tunikoissa kaavana yksinkertaisesti Paapiin kaavakirjan Siiri-tunika ja bodyssa samaisen kirjan bodykaava: tässä kaavassa saa niin kivasti yhdistellä kuoseja. Molemmissa legginseissä pohjana Noshin legginsikaava: mintuissa kääntölahkeet, pienet vain parin sentin taitteella.

Tunikoiden hihansuihin tein pidemmät taitteet, jotta käyttöikä olisi edes hieman pidempi. Pääntiet on kantattu kolminkerroin kääntävällä kääntäjällä.










Bodyyn tein tuplanepit, jotta tämä ihanuus mahtuisi päälle pidempään. Varsin kapeaa mallia tämä body kyllä! Tein 74 cm kaavaa muokaten, mutta eiköhän tämä mahdu koko loppu bodeiluajan, meillä kun on pottailun myötä aikaisin siirrytty paitoihin.






torstai 14. syyskuuta 2017

Sekalainen setti


Nyt tulee varsin sekalainen setti postaukseen, mutta liekö se niin tarkkaa. Kaikkia näitä yhdistää materiaali, ovathan ne trikoosta tehtyjä.

Jo useampi kuukaus sitten keskisiskos kantoi kattavasta kangasvakikoimastani lehmäkuosisen trikoon, josta piti kuulemma saada mekko. Kaksivuotias sai siitä kuitenkin tunikan ja ehdottomasti taskullisen, koska kaikkia pikkutavaroita ei välttämättä saa mahtumaan pelkkään käsilaukkuun. Kaavana tunikassa on Ottobren Flycatcher, jonka tosin jouduin pienentämään koon verran, sillä kaava alkaa vasta koosta 110 cm. Tämä kaava on kyllä yksi lemppareistani: veikeä ja hauska, mutta silti yksinkertainen. Se on myös helppo saada joka kerralla omannäköisekseen.

Loppukangas taittui pikkusiskolle bodyksi odottamaan hamaan tulevaisuuteen koossa 80 cm. Kaavana Jujunan Nooa. 






Samalla Flycatcherin kaavalla tein jemmoista löytyneistä Hello Kitystä myös tunikan, mutta tähän lisäsin resorikaitaleen helmaan.



Söpöiselle pienelle kummitytölle ajattelin viedä bodyn, kunhan ikää tulee 3 kk mittariin. Kaavana Jujunan Nooa, jonka yläosaan olen ommellut trikoon päälle poikkisaumaan upottaen pikkuserkun pitsiverhoista pätkän.



Esikoinen myös sai osansa, kun viimeisimpiä Frozen-kuosisia kankaita paljastui kangasjemmposta. Ottobren Lionellaa muokkasin pidentämällä hihat pitkiksi (ja ottamalla pyöriön haalarin hihasta) ja lisäämällä selkään rusetin tampin sijaan.




Nyt alkaa postausruuhka olla purettu ja tämän jälkeen pääsen viime aikojen ompeluksiin - tunnustan siis, nämäkin tein kolme, neljä viikkoa sitten :) ja nyt kovaan käyttöön!