keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Ruusuja meidän perheen naisille - nyt neljälle!

Toissa viikolla ehdin vielä eräs aamu ommella itselleni ihanista Ommellisen babuska rosesista maximekon kesä jo mielessä. Erilaisia ruusuja on tullut ommeltua myös aiemmin ja nyt akkavallan lisääntyessä oli aivan ehdottomasti ommeltava jokaiselle suloiselle tyttärelleni oma ruusumekko - nyt voin samistella jokaisen kanssa vuorollaan!



Omassa maxissani kaavana on Suuren käsityölehden 5-6/15 maximekko. Tein maxin kokoa pienempänä kuin normaalisti vaatteissa käytän, näin totesin edelliskesänä kaavaa käyttäessäni. Tietenkään en näin viikko sitten synnyttäneenä ole lähelläkään mittojani, mutta siinä toivossa, että joku päivä taas olen, uskalsin tehdä samalla koolla. 

Kankaaseen olen hurahtanut jo aikoja sitten, mutta nyt kankaiden yönä viimein lunastin sitä pätkän itselleni. 

Kädentiet ja pääntie on kantattu kääntäjällä.







Loput kankaasta käytin esikoisen frillamekkoon. Ohjetta lueskelin Selian frillamekko-ohjeesta. Yläosan kaavana käytin Noshin paitakaavaa, jota tosin sain lyhentää noin kahdeksan senttiä ennen frillojen lisäämistä. Silti mekko on vähän reilu, mutta lapset kasvavat. 

Alaosaan liitin mustaa, kohtalaisen jämäkkää trikoota. Pääntie on kantattu. Pitäisi opetella tekemään rullapäärme, tässä versiossa helma on vielä käännetty.








Nuoremman neidin mekossa on samat kaavat. Tämä mekko ehti odottaa ompelupöydällä useamman kuukauden frilloja. Yläosan kangas on lopputilkku omasta ehta-kaavalla toteutetusta mekostani. Valkoinen ei ehkä ole taaperoystävällisin väri, mutta kankaan parina ehdoton.







Tuorein perheenjäsenemme, pikkusisko, sai Jujunan bodymekkokaavalla 62 cm mekon mintun värisistä ruusuista. Ihan ei koko mekkoon tilkku riittänyt, joten takana on helmassa mustaa, kuten myös mekon bodyosa. Väittäisin kaavaa koon puolesta niukaksi, sillä ei tämä mitenkään jättikokoiselta näyttänyt 48 cm pitkän neidin päällä.




Vielä parit ruusut odottavat kankaina, yhdestä haaveissa mekko ristiäisiin. Imetysystävällistä kaavaa saa ehdottaa!



lauantai 18. maaliskuuta 2017

Hide away -hupparini

Uusimman Ottobren ilmestyttyä niin minä kuin moni muukin ompeluihminen iski silmänsä Hide away -hupparikaavaan. Juju hupparissa on ehdottomasti taskuissa, jotka on piilotettu saumaan. Huppari on mallissa tehty kaksivärisenä - kyljet eri kankaalla - ja näin moni onkin sen Facebookin ompeluryhmissä toteuttanut. Näin aioin ensin itsekin tehdä, mutta minulla ei ollut kangasjemmoissa samanpaksuista mustaa collegea Ommellisen kukkakuosisen collegen rinnalle. Mutta hassumpi ei ole yksikuosisenakaan!


Alunperinkin hankin tämän kankaan hupparikankaaksi viimeisimmästä Kankaiden yöstä. Hupun musta trikoo ja resori löytyi muuten kangasjemmoista.








Mii laik! Tämä kaava ehdottomasti jatkoon.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Jujunan Niina-haalareita


Viime viikolla tekaisin vielä muutaman Jujunan Niina-haalarin kaavaa muokaten. Muokkausta jälleen sen verran, että puku aukeaa lahjeresoriin asti ja kulkee vinossa. Hihoissa ei ole resoreita, pelkät resorikanttaukset.

68 cm haalariin valikoitui Lillestoffin ihana Hannu ja Kerttu -kuosi karkkikattoisine piparitaloineen. Vihreää kanttia löytyi jo leikatuista sopiva pätkä kanttaamaan (kääntäjällä) ja oli hyllyssä onneksi samaa sävyä lahjeresoreihinkin.




Lillestoffin liikennekuosinen jämätilkku leikkaantui raitaan yhdistettynä 50 cm haalariksi. Punainen kantti oli nelinkerroin kääntävään kääntäjään leikattua ja pari milliä turhan leveää. Sen verran vaikutti työn jälkeen, että kiristää hieman liikaa, mutta tokkopa tuo käytössä haittaa. 



Huomenna testataan, miten nämä ompelukset asettuvat eilen syntyneen tytösen päälle 😍 saa nähdä, ohittaako pinkius nämä unisexit vaihtoehdot.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Keväisiä ruusuja ja mintunsävyä


Pitkästä aikaa ompelin loppuviikosta itselleni. Kankaaksi valikoitui Waldstürmerin alesta ostetut ruusut mintunvihreällä pohjalla. Esikoisen syntymäpäiviä vietettiin eilen, joten oli selvää, että kankaasta tulisi mekko. Hyväksi havaittu ja koettu Mekkotehtaan Vilma toimi jälleen pienin muutoksin: hihat pidensin täyteen mittaan ja kanttasin hihansuut aivan kuten pääntienkin kolminkerroin taittavalla kääntäjällä. Pääntietä nostin etupuolelta jonkin verran.

Tykkään kuosista ja tykkään kaavasta. Ehdottomasti yksi suosikkimekko lisää.







perjantai 10. maaliskuuta 2017

Joulukalenterisukat 2015


Ensimmäisen kerran kuulin Niina Laitinen designista ja hänen kalenterisukistaan jouluna 2015. Tuolloin en kuitenkaan päässyt niin pitkälle, että olisin saanut selville, missä sukkakalenteriin osallistuttausiin. Myöhemmin tulostin kokonaisen sukkaohjeen jemmaan. Vihdoin ja viimein sain sukat neulottua ja täytyy kyllä sanoa, mukava malli tämäkin!

Lankana minulla näissä on Novitan Seitsemän veljestä -lanka ja puikkokoko 3,5 mm. Omaan jalkaan ainakin juuri hyvät, dopivan napakatkin.

Kantapää oli erilainen kuin aiemmat tekemäni, oppia ikä kaikki. Kärkeen Laitinen näyttää suosivan leveää nauhakavennusta, se siis näissäkin. Höyrytys ja valmiit käyttöön.