Ohje valeampiaispesän virkkaamiseen

Monelle tämä ohje on varmasti hyvinkin turha, mutta koska varmasti on niitäkin, jotka tästä tulevat hyötymään - jos eivät muuten, niin ehkä tämä lisää tietoutta valeampiaisen pesistä.

Meillä pesiä on nyt kolmatta kesää: ensimmäisenä pesäkesänä ampiaiset hävisivät kokonaan, viime kesänä näkyi joitakin ja tänä kesänä pelkästään tänään olen takaterassilla törmännyt useampaan, vaikka muuten niiden läsnäolo on ollut hiljaisempaa. No, toimivat tai sitten ei, mutta kivalta nämä näyttävätkin.

Sitten ohjeeseen:

Itse olen virkannut näitä Novitan Seitsemästä veljeksestä 3 mm koukulla. Virkkaa aloituksen kiristyslenkkiin viisi ketjusilmukkaa. Tee seuraavalla kierroksella joka silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa = 10 silmukkaa.

Kolmannella kierroksella virkkaa joka toiseen silmukkaan yksi silmukka, joka toiseen kaksi = 15 s. Tämän jälkeen virkkaa välikierros ilman lisäyksiä. Jos haluat isomman pesän, virkkaa seuraavalla kierroksella kahteen silmukkaan vain yksi silmukka, seuraavaan kaksi kiinteää silmukkaa. Toista näin kierros loppuun. Samaan tapaan voit kasvattaa pesän kokoa edelleen.

Kun pesän ympärysmitta on saavutettu, virkkaa lisäämättömiä kierroksia, kunnes pesä on sopivan korkuinen.

Tämän jälkeen aloitetaan kaventaminen. (Kaksi lisäämättä, seuraavaan lisäys) pesässä aloitetaan kavennukset hyppäämällä yhden silmukan yli, virkkaamalla kahteen seuraavaan kiinteän silmukan ja jatkamalla näin kierros loppuun.

Täytä pesä paperilla. Itse käytän sanomalehteä.

Kavenna seuraavalla kierroksella joka toinen silmukka (hyppää yhden yli, virkkaa kiinteä seuraavaan, hyppää yhden yli, virkkaa kiinteä seuraavaan...). Seuraavalla kierroksella hyppää joka toisen silmukan yli. Toista tämä uudelleen viimeiselläkin kierroksella. 

Nappaa vielä vastapuolelta silmukka ja virkkaa piilosilmukka. Tee sitten ketjusilmukoita, jotta saat kiinnitysnauhan.

Halutessasi voit lisätä ampiaisia pesään. Itse teen ne kaksinkertaisella mustalla langalla.

Mustiin viiruihin ompelen keltaisella langalla raidat.

Ja eikun roikkumaan!

Tädin murunen

Sain tänään uuden arvonimen, täti. Aikas ihanaa. Kevättalvesta tyhjensin tilkkulaatikkoni ommellen siitä pientä vauvanvaatetta suvun uusinta jäsentä odottamaan, mutta jätin tämän postauksen odottamaan käyttäjän syntymää. 

Monet kankaat ovat tilkkuja tehdyistä ompeluksista, mutta vielä useampi vähänpidettyjä, kestäviksi, mutta myrkyttömäksi pestyjä paitoja. Näissä kankaat olivat ihanan pehmeitä vauvan herkälle iholle.

Tein pienelle prinsessalle 50 cm koossa kolme bodyä Ottobren kietaisubodykaavalla. Myös housujen kaava on Ottobrestä. Jujunan kaavalla tein muutamat tumput. Kantit on tehty kääntäjällä. Neppareiksi laitoin muovisia Kam-neppejä.

56 cm tein kolme kietaisubodya ja seitsemät housut. Puolipotkareiden kaava on Ottobren; housujen Jujunan Niklas.

62 cm tein neljä bodya Jujunan Nooa-kaavalla ja yhdet housut Jujunan Niklas-kaavalla.

Murunen oli sen verran siro mitoiltaan, että täytyy tässä kyllä uudelleen täyttynyttä tilkkulaatikkoa käydä jälleen tyhjentämään. ❤

Kukkapaidat esikoiselle

Esikoinen on rakastunut kukkakuoseihin. Tein hälle vihdoin ja viimein pionipaidan, johon laitoin vision mukaisesti olkaröyhelöt. Kangashan on Nappinjalta, kaava Paapiin Myyry, johon olen vapaalla kädellä leikannut frillat. 

Harmaa kukkakangas on Kangaskapinalta. Tunikan kaava sen sijaan on Paapiin Siiri.

Kumpaankin yläosaan tein samasta kankaasta kaitaleen pääntien kanttaukseen. Helma ja hihansuut ovat käännetty ja ommeltu peitetikillä.

Painoeläinlauma

Ensimmäisenä kesälomaompeluprojektina ompelin neljä painoeläintä. Näiden tarkoitus on siis rauhoittaa levottomuutta ja auttaa keskittymään. Painoa kullakin otuksella on noin kaksi kiloa. Otus on tehty sen kokoiseksi, että sen voi asetella hyvin syliin lepäämään jalkojen päälle. 

Jokaisen eläimen sisään olen ommellut puuvillaisen pussin, jonka olen täyttänyt riisillä. Eläimen sisällä - sekä raajoissa että hännässä - on vanua, jotta eläin ei keikutellessa jää toisesta päästä tyhjäksi.

Pupu on tehty käyttämättä jääneestä froteelakanasta. Nenät ovat kaikilla sadetakkikangasta ja silmissä napit. Viikset on ommeltu puuvillalangasta. Vedin viikset eläimen läpi ja solmin ne viiksen juureen, jotta kestäisivät paikallaan kovassakin käytössä.

Siili on ruskeasta neuloksesta. Siilin piikit ovat Novitan Seitsemää veljestä, jota solmin selkään tupsuiksi.

Kettu on collegesta, valkeat osat froteeta.

Oma lempparini, leijona, on velouria. Harja kulkee kaulan ympäri ja se on fleecepeitosta, joka joutui saksien kohteeksi sopivan värinsä ansiosta. Myös häntä on leikattu peitosta ja letitetty.