Olipa kerran ihana kaava Ottobressä (4/13) ja ei vielä niin taitava tekijä. Innokas ja oppimishaluinen. Ja purkamista inhoava.
Tein siis muutama vuosi sitten samaisella kaavalla kolme mekkoa: lilan pilvikuosisen, lyhythihaisen pöllöstä ja pitkähihaisen kuppikakkumekon. Kaikki mekot liukuhihnatyönä samalla erää - VIRHE! Nimittäin en vielä tuolloin ollut liiemmin kantannut resorilla, enkä tarpeeksi tietoinen 0,7-kertoimen säännöstä. Niinhän siinä kävi, että päänteistä tuli aivan liian lörpöt. Nyt kun mekot ovat isosiskolle jo todellisuudessa pienet - pitkähihaisessa sen näkee hihojen pituudessa - ja olin raivaamassa ne pois kaapista, päätin vihdoin tehdä asialle jotain. Pääntien resorit lähtivät purkuun, vaikka edelleenkään en hommasta pidä, ja uudet resorit tulivat tilalle. Jälleen kerran iloitsin myös omistavani nykyään peitetikkikoneen, sillä aiemmat mekon tikkaukset on tehty kaksoisneulalla, ero on huomattava!
Vaikka tänä päivä työnjälki olisi kokonaisuudessaan aivan eriluokkaa, niin silti työ on kuitenkin tarpeeksi siistiä omaan käyttöön. Nyt kun nämä mekot jäävät odottamaan pikkusiskoa, täytynee etsiä tuo kaava ja tehdä jostain aivan yhtä ihanasta kuosista isosiskolle omansa.
Tähän loppuun vielä kuva pilvellisestä, joka resori lörpsötti vähiten ja ainakin toistaiseksi sen jätin vielä purkamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!