Kaverille on tulossa haikara kylään loppusyksystä ja mites muutenkaan vauvan murkinointi sujuisi kaikille helpoiten (ja herkkäsilmäisiäkään häiritsemättä) kuin imetysvaattein. Aiemmin en moisia ollut ommellut, eikä kaavaa käsiin löytynyt, mutta kokemuksella jo tiesi, miten lähteä topin kaavaa muokkaamaan.
Jotta homma ei turhan helposti olisi jatkunut, ei tähän hätään löytynyt trikootopinkaan kaava. Ensimmäisen koeversion tein kehutun Suuren käsityölehden maksimekon kaavalla (olikohan lehti 5-6/15...), mutta minulle oma kokoni oli ainakin ihan liian iso yläosasta, vaikka yleensä Suuren käsityölehden kaavat ovat passeleita suoraan. Tässä kaavassa minun täytyy tehdä koon pienempi, kun maksia alan kokeilemaan.
Tästä johtuen muokkasin Ruskamekosta hihattoman, imetyskelpoisen topin. Tein ensin lehmäkuosisen topin, mutta kyllä siitä itselleni tuli reilu, joten tekaisin vielä koon pienemmän kukkakuosisen, josta tulikin itselleni oikein passeli. Kun kaveri sitten toppeja testaili, oli masu jo sen verran suloinen, että sekä ensimmäinen versio, että Ruskan isompi oli passeli, ei niin montaa versiota olisi tarvinnutkaan. Tein kaverin omasta kankaasta topin Ruskan kaavaa hyödyntäen, luukun mittaillen hälle sopivaksi.
Ruusu on Kangaskapinalta, lehmä Bellabitiltä, turkoosi Pehemiältä ja kukikas vanha jemmapala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!