Lisää ponilettiä

Toinen Hellinin ponilettikankaana oli 1,2 metrin pala joustocollegea. Olin suunnitellut ensin hupparimekkoa, mutta se olisi vaatinut niin paljon kikkailuja (paljon näiden kankaiden leveys mahtaa olla...), että tyydyin huputtomaan Ruskamekkoon. Housut sain lopusta kuitenkin nuorimmaiselle - juuri kun kaappia siivotessa totesin niitä olevan aivan riittävästi. Mutta eihän näin ihania voi vastustaa!

Tunika on tosiaan Ruskamekon kaavalla tehty. Helmaa on lyhennetty kymmenen senttiä, mutta jatkoksi on ommeltu resorirengas. Resorit ovat myös hihansuissa ja pääntiellä. Hihoihin jouduin taas tekemään jatkopalat, mutta aika hyvin sauma piiloutuu kuvioon.

Housut ovat muokkaus Papun kaavoista (jotka olivat Suuressa käsityölehdessä). Pidensin lahkeenpituutta minkä kangas salli ja lyhensin resoria.

Vielä on metri trikoota jäljillä.

Ensikosketus ponilettiin

Pitkään olen Hellinin ponilettejä ihastellut - värit ja sävyt ovat niin herkullisia - ja vihdoin investoin itselleni kolmenkin palan verran ponilettiä. 

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi 80 cm pätkä collegea, jota luulin kyllä ostaneeni metrin. Pienillä kommervenkeillä pätkä taittui itselleni bombertakiksi. Hihoihin jouduin jatkosaumat tekemään, mutta eivät ne kuosin seasta liikaa erotu. 

Muutama pieni tilkku takin myötä jäi ja ne ompelin oman ja kummitytön polvien housuun. Kaavana housuissa on Jujunan Niklas. 

Seuraavaksi postaan, mitä toisesta collegepätkästäni muovautui, mutta se huomiseen :)

-2,3 metriä

Meillä on erään kaverini kanssa menossa laskut siitä, kuinka monta ommeltua juttua valmistuu tänä vuonna. Olen merkannut ne ylös aivan kuten kulutetut ja hankitut metrit. Välitulosta en ole laskenut, täytyisikin kurkata, mitä tammikuu piti sisällään.

Tässä eräs päivä kulutin kerralla 2,3 metriä trikoota ompelemalla joka tytölleni yökkärin ja jotta sain kankaan kerralla loppuun, yksi 40 cm kietaisubody valmistui myös PKKS:n lasten teho-osastolle. 

Vaaleanpunainen luomupuuvillainen trikoo on Kankaita.comilta edulliseen alehintaan. Siitä esikoinen sai toivomansa pitkän yömekon ja nuorin Baggydress-yökkärin odottamaan seuraavaa kokoa. Isompien tyttöjen mekot olen tehnyt Paapiin kaavakirjan Siiri-tunikan kaavalla pidentäen helmanpituutta. Pikkuruinen body on pienennetty Paapiin kaavakirjan 44 cm bodykaavasta kokoa pienemmäksi.

Keskimmäinen neiti ei halunnut keijuyökkäriä, vaan koiria. Tämä trikoo on Kangaskapinan alesta.

Kauniita unia!

Tammikuun ompeluvaihtopaketti

Helmikuu on käynnistynyt, ja tammikuu taakse jäänyttä elämää. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuukausittaisen ompeluvaihdon paketit ovat vaihtaneet omistajaa. Viikko sitten postitin vuodenikäiselle pikkupojalle paketin, joka piti sisällään Paapiin kaavakirjan bodykaavalla tehdyn bodyn Paapiin Myyrystä kuumailmapalloilemassa - yhdistettynä Kangaskapinan punaiseen trikooseen - ja Paapiin punaisista collegehousuista, jotka on toteutettu Ottobren Hop skip jump -kaavalla. Mukaan tein myös Ottobren Koala-haalarin, jonka haaranepparit siirsin olalle.

Haalarit sisänsä ovat riski, frotee kun jakaa mielipiteitä kovin. Itsestäni ne kuitenkin ovat söpöt, kuosi myös, joten toivottavasti vastaanottajakin tykkää. Kankaan alkuperää on vaikea sanoa, sen verran pitkään pala on marinoitunut. Ruskea resori taitaa kuitenkin olla Metsolan, punainen Bellabitiltä.

Kuoseja

Latasin kaikki viime viikkojen "perusvaatteet" samaan postaukseen. Yhteistä näille vaatteille on kuosit, joita lapset rakastaa ja itsekin tykkään. Kaunis kuosi ei kommervenkkejä kaavavalinnoissa kaipaa, joten sitä peruspertsaa.

Viime vuoden puolella Kangas-mallasta tilatut Liisa Ihmemaassa -kankaat päätyivät suunnitelmien mukaisesti esikoiselle ja keskimmäiselle. Kaavana näissä on Paapiin Siiri helman edestä lyhentämisellä ja takaa pidentämisellä.

Messuostos Paapiilta, Tupasvillatyttö, oli niin esikoisen näköinen, että esikoinen sai siitä paidan Paapiin Myyry-kaavalla. Ihan yhtä kovin ei esikoinen siihen ihastunut kuin minä, mutta totesimme yhdessä, että vähintään yhtä innokkaasti esikoinen kirjoja lukee kuin kuosin tyttö. Ja pinkkiähän sen olla pitää.

Keskimmäinen tykkää kovasti Pupu Tupunasta, joten Metsolan kankaat päätyivät hälle. Etu- ja takakappaleeseen riittänyt Tupuna-tilkku sai jatkokseen vähälle käytölle jääneestä raitapaidasta hihakangasta. Tässäkin kaavana Myyry. 

Metsolan aleista nappasin metrin harmaatakin Tupunaa, josta keskimmäinen sai housut Ottobren kaavalla. Taskut ovat ehdottomat ja hauska tämä malli on, valitettavasti en ollut kaavoihin kirjannut numeroa tai mallia ylös.

Samalla kaavalla tein Ryhmä hau -tilkusta housut erään kolmevuotiaan synttärilahjaan. Samaan pakettiin kääriytyy Hau-lapaset Puuhakaspajan ohjeella.

Sekalaista settiä, mutta varsinkin lasten makuun.