lauantai 27. helmikuuta 2016

Kummipojan syntymäpäivälahja

Nuorin kummipoikakin sai ikänumerokseen komean ykkösen, ja niitä juhliessa paketista kääriytyi vaatteita. Saa nähdä, arvostaako kummipoika tulevina vuosina yhtä kovasti pehmeitä paketteja - tämä kummitäti voi olla jonkun vuoden kuluttua vähän tylsä.. Täytyy tarkasti kunnella kummipojan lempikuoseja, näin ainakin toiselle kummipojalle mieleisiä vaatteita on tullut paketteihin käärittyä. Nyt vaatteet olivat toivottavasti ainakin vanhempien mieleen, kuosit ainakin. Työkone ja turkoosi velour on Paapiilta, itse ainakin rakastan näitä kuoseja ylikaiken ja molemmat kummin muruset ovat niitä saaneet osakseen. Ja tulevat saamaan. 

Paitaan olen käyttänyt Noshin paitakaavaa, joka löytyy Suuresta käsityölehdestä 5-6/15. Nyt muokkasin tosin kaavaa sen verran, että lisäsin hihansuihin resorit: tuomaan pitkää käyttöikää ja -mukavuutta. Lueskelin tovi sitten ompelusivustoa Facebookissa ja moni pienen lapsen äiti kommentoi hiharesorien olevan kätevät, kun hiha ei nouse haalariakaan pukiessa. Totta tämäkin. 

Pääntie paitaan on kantattu kantinkääntäjällä. Helmaa hitusen lyhensin kaavaan nähden, se kun on vähän tunika pojalle ;)





Pakettiin eksyi siis myös velouriset housut. Kaavapohjana käytin Ottobren 4/14 Straight Stripes -housukaava, lahkeisiin vaan pitkät resorit ja vyötärölle myös. 


Jumpsuitissa on kaavana Ottobren 4/12 kaava, jota olen käyttänyt monesti ennenkin. Käytin pohjana 86 cm kaavaa, kun en jaksanut isompaa piirrellä. Lisäsin mittaa selkään ja lahkeisiin ja hihoihin sekä laitoin pitkät resoritkin tuomaan käyttöikää. Hupussa on miniraitaa vuorina. Vetoketju löytyi jemmoista, kuten myös ihanat limet resorit. Huippuihana collegekangas ja hupun raita on Kangaskapinasta.







Toivottavasti olivat mieleisiä :)

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Kahden prinsessan neulesetit ja pipo äidille

Innostuin viime viikolla tekemään myös kuopukselle "prinsessasetin" Novitan Hile -langasta. Esikoiselle tein samaisen setin alkuvuodesta, mutta siihen piposta tuli liian iso, joten purin senkin. Kun alennuksesta vielä löytyi harmaata Hilettä, päätin tehdä meille kaikille kolmelle samanlaiset hatut. Käytin pipoon ohjetta, jonka löysin Soppaa ja silmukoita -blogista. Muokkasin tosin ohjetta sen verran, että tein alkuun kymmenen kierrosta joustinneuletta, lilaan ja omaani 2 o, 2 n ja pinkkiin testiksi 1 o, 1 n. Kahdella oli ehkä kuitenkin mukavamman näköinen.

Lila - näistä pienin - on neulottu 60 silmukalla 4,5 mm puikolla ja vaikuttaa aika hyvältä tuollaiseen 1-vuotiaan päähän. Koko lienee siis 46/48. Pinkkiin lisäsin neljä silmukkaa tehden sen myös 4,5 mm puikoilla ja se on passeli tuohon 48/50 pipoa käyttävälle esikoiselle. Omaani laitoin 72 silmukkaa ja käytin 6 mm pyöröpuikkoa. Äiti pyysi saada vielä oman myös ja hälle laitan kyllä neljä silmukkaa vähemmän, jos käytän tuota 6 mm puikkoa. Omaani voi kyllä hyvin käyttää, mutta ei olisi pahitteeksi olla aavistuksen tiukempikaan. 

Korkeutta lilassa ennen kavennuksia oli ohjeen mukainen 16 cm, pinkissä 17 cm ja omassani 18 cm.


Pipojen lisäksi tein siis kuopuksellekin oman tuubihuivin. Laitoin huiviin 25 silmukkaa, puikkokokona taisi olla 6 mm (vai kahdeksan?). Tuubihuivi on helmineuletta. Settiin kuuluu tottakai myös lapaset, jotka neuloin 6 mm puikoilla, kuusi silmukkaa puikollaan. Ovathan ne yksivuotiaalle isot, mutta eiväthän ole aivan heti pienet ja voi isosisko jo halutessaan lainata.




Pinkin setin esittelinkin muuten jo aiemmin :) Mutta muuten samanlainen kuin lila, paitsi että huivissa silmukoita on enemmän ja se on leveämpi.






Kyllä meidän nyt pätee ;)




torstai 18. helmikuuta 2016

Villit lapaset

Minulta pyydettiin joulupukin konttiin tiikerilapasia. En tiedä, kuinka niin pääsikään käymään, että aivan unohdin koko asian, eikä lapasia siis pukinkontista lopulta kuoriutunut. Asia pätkähti mieleeni pari viikkoa sitten ja päätin korjata asian. Langaksi valikoitui Novitan Seiskaveikan vanha viidakkolanka ihan koska sitä sattui löytymään jemmasta. Olenkin nyt päättänyt saada lankajemmoja pienemmäksi, eikä tässä olekaan ongelmana kuin aika :) Uusia ihania malleja on kasapäin!

Neuloin lapaset 3,5 mm puikoilla 11 silmukkaa puikollaan. Nämä ovat miehelle tarkotetut, mutta neulon sen verran löysää, että silmukkamäärä oli vallan riittävä. Kärkeen neuloin luonnonvalkoisella Seiskaveikalla ja samoin peukalotkin. Tämän jälkeen kirjoin kynnet kärkeen ja peukaloon - neljä ja yksi. Eiväthän ne nyt aivan tiikerit ole, mutta jokin villikissa kuitenkin?






keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Mustavalkoista

Kuluneina viikkoina on tullut tehtyä pari Ehtaa lisää. Hupulla tottakai ja taskutkin kaavan mukaisesti sivuissa. Tällä kertaa ihan vain käänsin taskujen reunat ja ompelin peittarilla - välillä kun olen ommellut niihin kantit resorista. Helmassa on resoria ja hihansuissa myös. Olen monesti ihmetellyt Ehtan kaavassa lukevaa mittaa kankaan tarpeesta. Nämä on kyllä tosiaan tehty tunikamitalla, kun resori tuo lisäpituutta, mutta iha hyvin 1,3 m riitti kaavassa lukeneen parin metrin sijaan. Muutenkin ihmettelen usein kangastarpeita ohjeissa, miten ihmeessä kankaat kaavalle asetellaan, jotta niin paljon kangasta menisi kuin ohje vaatii? 

Itse leikkaan kappaleen kerrallaan, toki taitteelta tai kaksinkertaiselta, jos kyseessä on tällainen kappale, mutta en asettele kaikkia kappaleita ensin valmiiksi ja sitten vasta leikkaa. Ehkä tällä säästää kangasta.

Raitafrotee on Metsolalta ja lumihiutale Royal-tuotteelta. Lumihiutale oli alessa ja niiiiin ihanaa kangasta, että sitä jemmasin vähän reilummalla kädellä, tarkoituksena tehdä lyhytkin huppari (tai lyhyt ja lyhyt, lantiopituinen) ja molemmille tytöille jotain. Ja ehkä siitä pipoja ja vanttuita tulee vielä vähän jokaiselle.

Valkoinen trikoo on Bellabitiltä, kuten musta resorikin. Mustaa menee niin hirveästi, että pitäisi taas kyttäillä, onko missään alennuksessa. Marimekon ystävänmyynteihin kun tännepäin näyttää eksyvän turhan harvoin.










Aikas päheet, vaikka itse sanonkin :)

maanantai 15. helmikuuta 2016

January socks

Ostin alkuvuodesta Nina Laitisen Sukkakalenterin 2016 ja samalla myös viimevuotisen. Aivan orjallisesti en ajatellut tämän vuotista noudattaa, vaan tehdä nimenomaan ne palmikolliset ja pitsilliset sukat joista tykkään - kirjoneulesukat eivät ole niin minun juttuni. Ehkä asia muuttuisi, jos ajan kanssa pääsisi kokeilemaan, mutta tällä hetkellä on ehdottomasti helpompi tarttua puikkoihin ja yhteen lankakerään kerrallaan.

Tällä kertaa puikoilta tippui kyseisen kalenterin January socks eli tammikuun sukat. Nämä menivät kiitokseksi kälylleni iki-ihanasta käsintehdystä nahkavyöstä, jonka hän ihan itse minulle valmisti. Langaksi valitsin ihanan fuksian, kirkkaan pinkin. Lankana on siis Novitan Seitsemän veljestä. Sukat on tehty täysin ohjeen mukaan (jonka voi siis ostaa Raverlysta) ja lankaa näihin kului vajaa kerällinen. En sukkia punninnut, mutta heittäisin, että noin sata grammaa. Koko sukissa on 39 ohjeen mukaisesti.

Kuvittelin, että sukat tehtäisiin erilailla, mutta sain oppia ihan uutta. Malli oli helppo ja mieluinen, ei nyt aivan telkkarimalli parhaimmillaan, mutta suomalaisia ohjelmia saattoi hyvin seurata. Juuri sellainen, että pakko neuloa koko kuviokerta kerralla. Vaikka mallikerrassa oli yhtä sun toista, saattoi kuvion oppia ulkoa ja ensimmäisen toiston myötä.








Eiköhän tällaiset tule toisetkin jossain vaiheessa tehtyä, tykkään kyllä. Seuraavaksi houkuttavat Soulmatesit, mutta nyt ensin muutama isompi projekti ensin päätökseen...

torstai 11. helmikuuta 2016

Ystävänpäiväsukat ystävälle

Neuloin jouluksi ystävälle villasukat tekokuitulangasta, sillä villa kutittaa hänellä. No eihän tekokuitu tietenkään kovassa käytössä kestänyt ja reikähän niihin ilmestyi hetkeä myöhemmin. Kaverille ei kuitenkaan ollut tehty sukkia kuin Seitsemän veljestä -langasta, joten päätin tehdä hänelle kokeeksi sukat Ville-langasta, jossa on kyllä villaa, mutta ne ovat paljon pehmeämmät ja silkkisemmät kuin Novitan lanka. Tätä lankaa oli aivan ihana neuloa bambupuikoilla, suorastaan nautinto. Pakko jossain vaiheessa ostaa lisää. Lankamaailman alennusmyyntejä siis kytätessä, juuri taisi edellinen päättyä. Novitan lankaa arvokkaampaahan tämä on, mutta uskon, että myös ominaisuudet voittavat, sillä lanka markkinoi itseään konepestävänä.

Kuvioksi valikoitui pitsi, jota olen väittänyt valepalmikoksi aiemminkin. Valitan, se ei olekaan! Olen itse aivan pyörryksissä, että olen kokoajan kuvitellut tekeväni valepalmikkoa, mutta olenkin ulkomuisista tehnyt erään neuletakin pitsikuviota. Erona valepalmikkoon on, että langankierto tulee keskelle, kun tässä se tulee kavennuksen molemmille puolille. Muuten silmukkamäärät ja kuviokerrat ovat samat.

Kantapään sukkaan tein ristiinvahvennettuna, vaikka aiemmin väitinkin, etten ihan kohta tekisi. Se vaan on niin mukavannäköinen lisä pitsisukkiin.