Meillä vietettiin toissaviikolla yksivuotisjuhlia. Jäi kaivelemaan, etten esikoiselle aikoinaan ommellut mekkoa yksivuotisjuhliin, vaikka kovin ajatus mielessä jo tuolloin pyöri. Yksivuotiskuvaan sentään ompelin neidille villakangastakin. Tällä erää päätin tehdä toisin ja niinpä kuopuksen päällä nähtiinkin juhlissa minun tekemäni mekko. Sama mekko päällä otin myös sisätiloissa otetut yksivuotiskuvat, ulkokuvissa on oma tekemä neuleeni.
Ajatushan kasvoi taas ja myös isosiskolle täytyi saada mekko, joka sopi kuopuksen mekkoon. Mekkojen kankaat on tilattu Kangaskapinalta. Roosan kankaan tilasin jo hyvissä ajoin, vaaleamman vähän viime tingassa. Vaaleampi piti olla vihreä, mutta ei tämä minun silmään kovin vihreä ole... Hieman morsiusneitomainen fiilis, mutta ei siitä ainakaan pikkuprinsessa pahakseen pistänyt.
Kankaan reunassa oli kukkakuviointi. Kangas on ohutta puuvillaa, niin ohutta, että läpikuultaa ja ryppyyn menee välittömästi. Ei siis ehkä kaikkein laadukkain ja toimivin valinta, mutta kaunis kun oli. Kaavaksi nappasin mekkoihin nopeiten vastaan tulleen paidan - eli Noshin trikoopaitakaavan (Suuri käsityölehti 5-6/15) - ja lähdin sitä muokkaamaan. Laitoin hihoihin olalle ryppyä, hihat lyhyeksi, ryppyä hihansuuhunkin ja siihen kaitaleen. Helmaan reilusti rypytystä, että pystyy hyvin pyörähtelemään tanssin merkeissä. Vyötärölinja olisi saanut tulla vähän ylemmäksi esikoisen mekkoon näin jälkikäteen mietittynä.
Kumpaankin ompelin vuorin samasta kankaasta, hihat ovat yksinkertaiset. Taakse tein myös rusetit, joista roosassa mekossa jäi rusetti kuvaan silittämättä: juhlat kun olivat jo kuvausvaiheessa takana päin ja pesu välissä, kärsivät vähän helman kukkakuvioinnitkin...
Seuraavaksi täytyy sanoa, ettei ole hankalampaa kuvauskohdetta kuin yksivuotias. Sen sijaan kolmevuotiaan kuvaus on ihanan helppoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!