torstai 19. helmikuuta 2026

Erilainen wanhoinpuku

Vuodessa tulee tehtyä pari isompaa projektia - viime vuoden projektit on muuten julkaisematta, kun juhlittavasta jäi kuvat vähille. Tämän vuoden alkuun jatkui loppuvuoden ompelus eli vähän erilainen wanhoinpuku. Pukuun haluttiin jakkuyläosa, jossa hihoissa on leveät hihansuut. Myös housuihin haluttiin hamehousuilmettä ilman jazzhousumaisuutta.


Useiden sovituskappaleiden jälkeen viskoosiksi valikoitunut kangas pääsi leikkauspöydälle. Viskoosi on ohutta, kauniisti liikkuvaa ja laskeutuvaa kangasta, joka joustaa vähän, mutta kuitenkin ihan jonkin verran. Kangashan on ensisijaisen ihana hameissa ja mekoissa. Jännitystä se toi jakkuun, jonka idea eli koko projektin ajan.


Ompelin jakkuun väliin napakasta puuvillasta vuorin etu- ja takakappaleelle, jotta jakki olisi ryhdikäs myös kauluspaitavaihtoehtoon päädyttäessä. Tukikangasta on paidan kauluksissa sekä edessä, miehustassa sisimpänä on satiinivuori. Hihat ja housut ovat ilman vuoria kokonaan, jotta niiden liikkuvuus ei kärsisi yhtään. 


Viskoosi on haastava kangas silittää. Silitin saumat joka vaiheessa. Silityksen tein nurjalta puolen. Huomasin, että kangas on kyllä helppo saada venymään silittämällä, joten harmillisesti en uskaltanut näyttää lopputulokselle rautaa enää niin paljon kuin yleensä.


Tämä työ on ommeltu lähes kokonaan ompelukoneella. Vain huolitteluja on tehty saumurilla. Koneeni kävi huollossakin projektin välissä ja jälleen kerran olen kyllä tyytyväinen Pfaffiini.


Jakkuun tehtiin kolme näpinläveä ja kolme nappia, mutta tanssija mietti, että katsoo tilanteen mukaan, monella napilla haluaa jakkua kiinni pitää tositilanteessa.


Housuissa on hyvin suora linja, lahkeensuuta kohti on jonkin verran levenevyyttä. Vyötäröllä on kuminauha ommeltu renkaaksi kaitaleen sisään.


Puku liikkui tanssiessa hienosti ja upea väri keräsi katseita. Toivottavasti käyttäjäkin on tyytyväinen ja onnellinen päivästä.

lauantai 14. helmikuuta 2026

Kaikenkarvaiset ystävämme

Meillä kissakuosit ovat se juttu. Muihin talouksiin on tullut ommeltua myös koirakuoseja.


Muistaakseni Myrtikiltä sai tätä mainiota koirakuosia keväällä, jossa oli beaglen ja ajokoiran kuvia. Muutamille ystävilleni juuri nämä rodut iskeytyivät lujaa, joten parin metrin trikoopala käytettiin jokaista tilkkua myöten.


Ompelin trikoosta t-paidan, jonka pääntie on kantattu käsin trikoolla. Kiinnittävät ompeleet kaikkiin postauksen vaatteisiin on ommeltu saimurilla, tikkaukset sen sijaan on tehty peitetikkikoneella.


Hameessa on kellomaisesti a-linjaa. Vyötäröllä on suorakaiteenmallinen kappale, jonka sisään on ommeltu kuminauha renkaaksi.


Taskut toki työvaatteessa täytyy olla ja ne löytyvät piilosta hameen sivusaumoista.

Lisäksi ompelin miesten t-paidan. Tätä ei oltu ennakkoon sovittu, joten paidan takakappale täydennettiin mustalla trikoolla.


Viimeisistä tilkuista tein kaksi kaksinkertaista trikoopipoa sekä koiraystävälle huivin.


Huivissa on pidemmät sidottavat nauhat. Myös huivi on kaksinkertainen. Tähän tikkaukset tein ompelukoneen suoralla tikillä, kun joustavuutta ei tarvita.


Malliksi huiville pääsi oma karvaturrini.


Vastapainoksi ompelin muutaman kissatrikoon. Tämä taskukissa on muistaakseni Sunnydaykankaadilta. Siitä tein paidan esikoiselle sekä aikuiselle kissojen ystävälle syntymäpäivälahjaksi.


Viimeisestä suikaleesta valmistui suora panta.


Samaiselle aikuiselle tein myös joululahjaksi kissapaidan. 


Myös Uniikit.comin Kissojen talo -trikoosta ompelin hälle ja esikoiselle paidat. Tähän kokeilin jotain uutta kaavaa. Teinille paidan pääntie oli turhan paljon olille avartava, mutta pesussa kangas vetäytyi sen verran, että nyt pääntie istuu oikein kauniisti ja on yksi lapsen lempipaidoista.


Aikuisen paidassa on peitetikillä tikattu käänne, teinillä resorimainen kappale.


Tässä kuosissa väri on aivan ihana. Näin kissanomistajana myös tunnistaa omien kattien veikeitä piirteitä, joten kuosin tekijäkin on tainnut seurata kissojen elämää.