Pinkistä trikoosta kietaisujakku

Ostin vuosi sitten ihanan Miikkareiden trikoisen kietaisujakun, joka on ihanan pehmeää, ohutta ja kauniisti laskeutuvaa trikoota. Pälyilin mallistoa muutenkin sillä silmällä, että jotain siitä voisin surauttaa. Olen tykännyt tuosta harmaasta kietasujakusta ihan hurjan paljon - mahankin kanssa se oli mitä mainioin! - ja niinpä ajattelin tehdä siitä (ainakin) keväisen pirteän pinkin version.

Kangaslaatikosta löytyi sopivan ohutta trikoota tämän toteuttamiseen. Kaavat piirsin jakkua hyväksikäyttäen ja muutamin muutoksin surautin oman versioni. Aikas kiva väittäisin :)

Noo, kotiäidin vaatetus nyt on taas panostamista vaille, mutta hyvinhän tämä sopii ihan näin rennostikin ;)

Pikku Myy -mekko itselle

Olen jo pidemmän aikaa ollut kangas- ja lankalakossa - kieltämättä aika huonoin tuloksin. Jo tovi sitten vierailin paikallisessa kangasliikkeessä ja vieläpä ihan asian kanssa. Taisin olla ostamassa vetoketjua tai kuminauhaa tai jotain vastaavaa, mutta kun matkan varrella noille tarvikkeille on trikoopalalaatikot, niin usein siinä käy köpelösti, kuten tälläkin erää. Nähdessäni sinertävän trikoon limenvihreillä palloilla ja samansävyn raitatrikoon näin jo silmissäni mekon itselleni. En ole sinisen ystävä, enkä käytä sitä koskaan vaatteissani, mutta vihreän koen omakseni. Poiketen siis värirajoittuneisuudesta nappasin nämä kankaat mukaan ja tadaa! Mekko on valmis.

Kaavana mekossa on Ruskamekon kaava ilman kaulusta ja hieman kavennetulla helmalla. Hihat ja pääntien kanttauksen tein raidasta sekä neliöpaloista leikkaamani taskut, etu- ja takakappaleet sen sijana riitti juuri pallokuosisesta. Kaula-aukon, helman ja hihansuut peitetikkasin. 

Aika ihana, eikö?

Paitoja isolle ja pienille veljeksille

Viime kesänä tilasin Ebayn kautta ihania pöllösilityskuvia teksillä big brother ja little brother, toki samat myös siskotekstein. Tein kummipojalle ja tämän (silloin tulevalle) pikkuveljelle yläosat noilla tarroilla. Tein fiksusti paidan ja bodyn valmiiksi ja silitin kuvat. Niinhän siinä käy, kuten arvata saattaa, ettei mennyt ihan niinkuin piti: isovelitarra meni aivan pilalle. Uutta tilatessa myyjä olikin muuttanut lähetysasetuksiaan, eikä lähettänyt enää eurooppaan. Tietenkin. Sitten sattui pari kämmiä Etsyn kanssa, mutta vihdoin ja viimein sain Etsyn kautta tilattua uudet iso- ja pikkuvelitarrat. Tällä kertaa silitin kuvat ensin kankaaseen ja vasta sitten askartelin itse vaatteen. Vaikka toimin ohjeiden mukaan, niin silti tälläkään erää isoveli ei saa täydellistä paitaa :( Silitin vieläpä ensin pikkuveljen pöllön, mutta silti jotain tapahtui isoveljen kuvassa ja näin yön jälkeen sen tausta on kellastunut. Sen verran arvokkaita kuvien tilaaminen Ameriikasta kuitenkin oli, että saa kelvata. Eiköhän kaksivuotias kuitenkin saa valkoisesta paidan etumuksesta varsin nopeasti muun värisen.

Otin kaavat paitaan (92 cm) ja bodyyn (68 cm) Ottobren 4/14 lehdestä. Taustakangas molemmissa sinistä, etumus valkoista ja hihat siniraitaa, pääntien kauttaus tausta sinistä. Hihansuut ja helman tikkasin peitetikillä. Bodyn helmaan nappasin pihdeillä kolme nepparia. 

Ensimmäinen pikkuveli versio lähtee lahjaksi toiselle tuoreelle pikkuveljelle. Nyt kun saan tarpeeksi etäisyyttä näihin, voisin kokeilla tehdä siskoversiot omille neidoille :)

Sinisiä huopikkaita

Tänään sain vihdoin ja viimein tehtyä pariviikkoisen huopatossuprojektini loppuun. Tein kolmet erikoon huopatossut kolmelle eri miehelle: vauvan ristiäispapille kiitokseksi, lapsien sukulaispojalle ja tulevalle kummipojalleni ristiäislahjaksi. Pikkusiskon ristiäiset ovat vielä edessäpäin, mutta koska koskaan ei voi olla varma, onnistuuko tossujen huovutus, 

ajattelin tehdä ne ajoissa. Nyttenkin tossut kutistuivat aivan erikokoisiksi, mutta sain venytettyä ne samaankokoon - toivottavasti sopiviksi sellaisiksi.

Aikuisten (kokona 41) tossuihin en tehnyt vartta, mutta lasten (koot 23 ja vastasyntynyt) tein Seiskaveikasta. Kiinnitin varret käsinommellen jälkikäteen. Varret on tehty junasukan varren mallilla. 

Neuloin tossut Novitan Joki-langasta kutosen puikoilla. Alkuun tein kolme kierrosta 1 o, 1 n -joustinneuletta, muuten perussukanmallilla. Huovutus tapahtui tunnin konepesulla 40 asteessa. 

Karjalaisen Miunsukat#-kilpailu

Karjalaisessa oli viime viikolla Miunsukat#-niminen villasukkakilpailu, johon saattoi osallistua Instagramissa ja sähköpostitse. Itse kun en vielä Instagramiin ole löytänyt aikaa perehtyä, niin osallistuin sähköpostin kautta. Kilpailuun tuli lähettää itselle rakkaat sukat ja niihin liittyvä tarina. Kilpailuaikana osallistui 36 sukkaparia, joiden kuvia julkaistiin Karjalaisen fb-sivuilla ja lauantain Karjalaisessa viisi sukkaparia tarinoineen. Myös minun sukkani olivat päässeet noiden viiden sukkaparin joukkoon.

Vaikka sukkani eivät nyt sen erityisemmin sitä rakkaat-titteliä ansaitseet, lähetin kuvan polvipituisista valepalmikkosukistani, koska pidän niistä. Ehkä kuvittelin niiden myös erottuvan joukosta, mutta vau! mitä sukkia kuvissa esiintyikään. Omani jäivät tavallisimpien joukkoon.. Harmikseni juttuni ja kuvani eivät lehdessä osuneet kohdakkain, vaan kirjottamani tarina on jonkun muun valkoisten sukkien kohdalla. No tässä kuitenkin lähettämäni kuva ja kirjoittamani juttu.

Retroa! Joustofroteepotkarit koossa 68 cm

Uusimmat Me&I-omenapotkarit ovat kyllä aivan ihanat. Varsinkin niiden malli iski heti silmääni ja pidän kyllä väreistä ja applikaatiostakin. Kaverini tilasi nuo ihastuttavat omppupöksyt koossa 62/68 ja sain ne hetkeksi lainaan. Niinpä piirsin niistä kaavat, joita muokkasin hieman ja päätin käyttää näihin potkareihin yhden jemmassa olleista joustofroteistani. Kätköistä löytyi ruskeapohjainen joustofrotee, jota piristävät keltaiset pallot. Reunoihin löysin keltaista resoria ja lisäksi tarvittiin neppareita. Olen kyllä taas innostunut neppareista, pitkästä aikaa pihdit, nepparit ja minä sovimme samaan lauseeseen ilman harmaita hiuksia.

Pääntiestä tuli aika pieni... Mutta saa nähdä, kuinka pääntie toimii käytännössä. Kanttaus toi sentin lisää, kun vasta lähes valmiissa työssä muistin jättäneeni pääntiellekin sentin saumavarat. Tämä on hyvä muistaa ensi kerralla. Tästä syystä olille laitoin vain yhdet nepparit, kun ei säädön varaa oikein ole. Haaraan laitoin nepparit myös helpottamaan vaipanvaihtoa.

Nyt hetkeksi potkarit jemmaan odottamaan pikkusiskon kasvua, joka muuten on hurjaa! Ajatella, jos itsekin saisi lisää painoa kuussa yli kolmanneksen. Huih.