Minulta pyydettiin ohjetta ruusukepipon tekemiseen, joten tässä tulee. En takaa, että tapa olisi ainut oikea, tämä on tehty tapaan Siksakaten, luonnollisesti.
Tarve ruusukepipolle tuli, kun rakas ystäväni täytti vuosia. En kuitenkaan uskaltanut tehdä pipoa suoraan, sillä musta on vihdoin saanut rinnalleen myös satunnaisia värejä, joten hän sai lahjaksi (valokuvasuunnistaen) "ruusukepipolahjakortin". No, ei siitä järin värikäs sitten kuitenkaan tullut, mutta sopiipa melkein takin kuin takin kanssa.
Aluksi leikkasin mustasta pipon kaksinkertaista ajatellen. Kaava on luultavimmin jostain Ottobrestä.
Leikkasin myös noin neljä senttia korkean suikaleen ruusukkeeseen. Tällä suirolla pituutta oli metrin verran. Mitä pidempi suiro, sen kuohkeampi ruusuke.
Otin kaavan pois ja merkitsin neuloin pipon keskikohdan, jotta osaisin sijoittaa ruusukkeen oikeaan kohtaan.
(Huomautan jo tässä kohdin, että mustan kuvaaminen on joka kerralla yhtä kamalaa.)
Seuraavaksi ruusukkeen kimppuun:
Ompelin suiroon nurjalle puolen keskelle ompelukoneen suoralla tikillä framilonin venyttäen sitä kokoajan. Harjoitus tekee mestarin, joten framilonin sopivan venyttämisen oppii vain tekemällä.
Tässä kuvien lisäksi myös video framilonin ompelusta suiroon:
Valmis framilonin ommeltu suiro menee siis kippuraan.
Tämän jälkeen mallaan ruusuketta pipoon ja kiinnitän keskustan aloituskohdan pipoon nuppineulalla.
Minusta helpoin on lähteä ompelemaan frillaa kiinni vähän kerrallaan sen sijaan, että sen neulaisi pipoon kiinni kerralla. Ompelen frillan kiinni ompelukoneella suoralla tikillä oikealta puolen, jolloin framilon jää piiloon. Pyrin osumaan samaan kohtaan framilonin kiinnittäneen ompeleen kanssa.
Ja tästäkin selvyydeksi pätkä videota:
Tadaa! Pipo on valmis ommeltavaksi muotoon.
Ja näin pipo on valmis, eikä syksy pääse yllättämään.
