Minulla on viha-rakkaus-suhde softselliin: silloin kun sen ompelu sujuu, sehän on maailman mahtavin materiaali ja homma on kivaa. Sitten, kun neuloja kuluu paketillinen, hyppytikeistä ei tule loppua ja homma ei muutenkaan suju, päätän homman olevan tasan viimeinen yritys.
Kunnes huomaan taas ompelevani takkeja ja haalareita.
Nämä Ainolan Metsänväki-softsellit huusivat päästä haalareiksi. Ihana kummassakin värissä ja ainakin minusta varsin unisex. Näissä haalareissa kokeilin hieman soveltaen Jujunan haalarikaavaa. Olen nykyään aika huono tekemään mitään juuri ohjeen mukaan, vaan kaikkea pitää soveltaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!