Pikkumiehen autopaidat

Kangaskapinan kankaiden ompelu paidoiksi jatkuu näin postauksien merkeissä. Tällä kertaa esittelen kaksi paitaa, jotka menivät pikkuveljelle. Pitäähän pikkumiehenkin saada uutta ylleen, kun siskoille tuli yhtä sun toista.

Nämä kaksi autokangata olivat hyvin erilaiset näppituntumalta: toinen oli jämäkkää ja ihanaa ommella, bussikangas sen sijaan ohutta ja hieman haastavampaa, mutta varmasti mukavaa päällä. Sekä kankaat että resorit ovat samasta paikkaa tilatut.

Kaavana näissäkin paidoissa on Suuren käsityölehden 5-6/15 Noshin paitakaava koossa 86 cm. Hihansuiden käänteet on tehty ohjeen mitan mukaisesti ja tikattu peitetikillä. Myös helmakäänne on peitetikattu. Pääntielle ompelin resorirenkaan oikeat puolet vastakkain ja tikkasin sen nurjalle peitetikillä. Aivan oikeanväristä sinistä ei peittarilangoistani löytynyt, mutta onhan se aika lähelle kankaan pohjaväriä.

Minusta tästä digiprinttipaidasta tuli aika ihana limenvärisen resorin kanssa kaikkineen. Jos itsellä olisi poika, aivan taatusti tekisin myös hälle samanlaisen!

Nyt kuvasta huomaan, etteivät bussit muuten kulje kankaassa lankasuoraan. Tästä onkin ollut paljon puhetta, leikataanko kangas lankasuoraan vai kuvionmukaisesti. Minä en joustavassa kankaassa uskalla suurta poikkeusta lankasuorasta tehdä. Kuka edes tosin väittäisi, että bussien tulisi ajaa suorassa...

Volvo-lapaset

Tänään vietettiin miehen syntymäpäiviä. Miehen puolen suku tuntuu niin kovin fanittavan erästä tiettyä automerkkiä, melkein sanoisin, että puheenaihetta riittää kyllästymiseen asti ;) En ole hetkeen tehnyt miehelle mitään neuloen, joten päätin korjata tilanteen lapasilla. Seurustelun alkuaikoina lapasia tuli tehtyä useammatkin ja kymmenen vuotta sitten mies saikin ensimmäisen kerran minulta lapaset. Nämä olkoon siis kymmenvuotislapaset samalla ;)

Hirvilogo löytyy miehenkin autosta, joten päätin lähteä toteuttamaan sen muuten niin synkkiin, mustiin lapasiin. Tietenkään mitään mallia ei suoraan löytynyt, mutta eräs poron kuva sai kelvata pohjana. Lähdin muuttamaan kuvaa enemmän hirven malliin ja muotoon, sekä piirsin ympärille logon taustan. Langaksi valikoitui keltainen, jonka muistelin olevan miehen auton tarrassa, mutta metsään meni: anopin autostahan se keltainen tarra löytyykin. Tarpeeksi lähelle liipannee kuitenkin.

Lankoina lapasissa on seiskaveikka. Puikkokokona 3,5 mm ja 12 silmukkaa puikollaan. 

Kissoja ja koiria

Kuten jo aiemmin tulin postauksissani maininneeksi, satuimme kaverin kanssa eksymään Kangaskapinan sivuille ja tulihan tuolta kangas, jos toinenkin tilattua. Kaveri tykästyi kovin digiprintteihin ja kaksi näistä kuoseista päätyi hänen tyttösilleen tunikan ja paidan muodossa.

Koiraversio muotoutui tunikaksi. Kaavana tunikaan on käytetty Suuren käsityölehden 5-6/15 Noshin paitakaavaa, helmaa on levennetty ja pidennetty ostotunikaan mallaten. Vaaleanpunainen pääntieresori on myös Kangaskapinalta tilattua. Jonkinmoista rusettijuttua tunikaan mielessäni kaavailin, mutta ei se oikein asettunut, joten en sitten edes kaverille ehdottonut. Tästä kankaasta jos tekisi pipon, täytyisi siinä kyllä aivan ehdottomasti olla vaaleanpunainen rusetti! Pala kangasta jäi, joten ehkä sen jollekin pikkuneitoselle toteutankin jossain vaiheessa...

Helma ja hihansuut (pitkillä käänteillä) on tikattu valkoisella peitetikillä. Pääntielle löytyi sopivan vaaleanpunaiset langat. Jostain syystä noita tyttövärejä on aika hyvin, poikaväreissä aivan toinen juttu. Niinpä nyt tuli peittarilankojakin hieman täydennettyä myös vihreän- ja sinisensävyissä. Helppoahan lankojen vaihto on, mut ah, on se vaan niin ärsyttävää.

Kissakuosista päädyimme ihan peruspaitaan, joka on myös toteutettu Noshin kaavalla. Pitkät käänteet, tikkaukset valkealla ja ovelan ruskea pääntie.

 

Kamerapaidan vallankumous

Eksyimme kaverin kanssa Kangaskapinan sivuille ja tästä oikeastaan saan syyttää toista kaveriani, joka näytti kuvan tilaamastaan I H A N A S T A pinkistä kamerakankaasta. Sehän on selvä, että kun minä - tai tämä kaverini - kangassivuja alamme selaamaan, ei sieltä ilman tilausta pääse. Aikamoinen pinkka kummallekin kankaita tuli, hänelle omille lapsilleen ja minulle täydennystä poikajemmaan ja jotain omillekin. Yhden kankaan taisin itsellenikin ottaa.

Tämä kamerakangas sytytti kumpaakin. Olen siinä käsityksessä, että ainakin kuosi on Noshin, olettaisin, että myös kangas. Ainakin kangas on samanlaatuista ja -oloista, kun kaapista löytyvä Noshin paita. Juurikin siis keltainen kamerapaita on isosiskolla kaapissa. Ennen tätä en jotenkin edes ajatellut, että kangasta löytyisi myös näin ihanana värinä. 

Kaavana paitoihin valikoitui Suuren käsityölehden 5-6/15 Noshin paitakaava, jonka olen jo useampaan kertaan todennut varsin passeliksi. Omalle neidille tein paidan seuraavana kokona, ettei olisi samaan aikaan keltaisen kamerapaidan kanssa käytössä. 110 koon paidan lisäksi tein kaverin tytöille paidat koossa 110 ja 98 sekä pikkuveljelle kokoa 86. Noshin kaavoissahan ei ole kuin jokatoinen koko, mutta näppärästi kaavaa pienentää välikokoon.

Kanttasin pääntien mustalla resorilla. Helma on käännetty ja peitetikattu, hihoissa on pitkät käänteet ja tällä kertaa ihan kaavan mitan mukaisesti. Kokolaputkin laitoin paitoihin pitkästä aikaa, mutta sitä hommaa täytyy vielä harjoitella - sarjatyönä tuotettuihin paitoihin yhteen kokolappu tuli kaula-aukon etuosaan...

Reiluhan tämä paita neitoselle vielä on, mutta ihan pakko oli ottaa päälläkuviakin. On tuo kuosi kyllä kiva!

Mekkopula, mutta jemmaan menee

Pikkuneidin mekkovarasto on varsin suppea tällä hetkellä. Löytyy monennäköistä lyhythihaista mekkoa kyllä, mutta pitkähihaisia mekkoja taitaa olla tasan yksi kappale kaapissa, sekin reilua kokoa. Pikkuneidillä on menossa prinsessavaihe ja joka aamuinen toive päälle on mekko. Liivimekkojen ystävä en ole oikein koskaan ollut. 

Ajattelin korjata mekkovajetta ompelemalla prinsessakuosisesta kankaasta (joka on Kangaskapinalta) Ottobren 3/14 Circus horse -kaavalla mekon. Olen tehnyt tällä mekon aiemminkin, ja olisikiin pitänyt muistaa, kuinka reilua mallia tämä kaava on. Mekosta tuli siis todellakin ainakin koon liian iso. Helmaa pidensin hieman, että se olisi kunnolla mekko, eikä tunika, mutta nyt puku vastaa lähinnä yöpukua... Mutta onneksi neiti kasvaa ja hurjaa vauhtia tuntuukin kasvavan!

Pääntielle ompelin ensin kaitaleen väärin ja sain purkaa resorin. Toisella kertaa kaitaleesta tulikin paljon kauniimpi. Myös hihansuut kanttasin renkaaksi ommellulla resorilla ja tikkasin päältä peitetikillä. Myös helma on peitetikattu. Peittarilla oli tänään huonopäivä ja suttasi mokoma ensimmäisen yrityksen siitäkin. 

Vielä muutama sovituskuva, vaikka jemmaan mekko meneekin odottamaan muutamaa lisäsenttiä.

Pikkuneidin tiikerisukat

Novitan tiikerilanka on vanha tuttu ja taitaa jo paikoitellen löytyä poistokoreistakin. Vuo sitten tein useampiakin tiikerisukkia, mutta näin jälkikäteen huomaan, että itse juju niistä kyllä puuttui! Kyllä valkoinen varvasosa tuo niin paljon ilmettä sukkiin "kynsistä" puhumattakaan, että tänä vuonna tilanne täytyy korjata. Ostin tuolloin alennuksesta tiikerilankaa useamman kerän ajatuksena tehdä neidille villapuku talveksi - mutta olen todennut jo, etten tee - joten taidankin tehdä tyttöselle jemmassa olevista langoista villatakin ja lopuista sitten tiikereille sukkia. Kaveripiiristäni löytyy aika monta, joiden jalkoihin tiikerit varmasti mielellään asettuisivat... Ja kuten olen jo toitottanut, joulu tulee!

Varressa on viisi kierrosta 2 o, 2 n -joustinneuletta, jonka jälkeen sileää. Myös nilkassa on viisi kierrosta joustinneuletta. Vahvistettukantapää ja sileää kavennuksiin asti. Kavennuksia ennen olen tehnyt kierroksen valkoisella kaventamatta ja sen jälkeen aloittanut sädekavennukset. Kynnet tein parsinneulalla lopuksi harsinpistoin. Tai mitkä nämä pistot nyt aivan virallisimmalta nimeltään ovatkaan.

Tällainen kaksivuotias on varsin haastava kuvattava, kun ei oikein ulkonakaan voi päivänvalossa enää kuvailla. Vipinää ja huono valaistus, mutta jospa niistä selkoa saisi siitäkin huolimatta :)

Kummipojan villasukat

Myös toinen kummipoika on kasvanut viime talven jäljiltä, eikä jalkaan enää voi laittaa viime talvisia villasukkia. Akuuttiin villasukkatarpeeseen hälytettiin kummi. Tuloksena varpaiden lämmittimiksi tuli sinisestä jämäkerästä ja harmaasävyisestä raitalangasta oikein miehekkään sukat. Molemmat langat ovat siis Novitan Seiskaveikkaa, puikkokokona 3,5 mm ja puikollaan yhdeksän silmukkaa. Aluksi on viiden kierroksen 2 o, 2 n -joustinneule, jonka jälkeen sileä varsi. Tarkoitus oli tehdä nilkkaan joustinneule, mutta se unohtui. Kantapää on pitkästä aikaa tavallinen, vahvistettu kantapää. Kasvunvaraa näissä on todennäköisesti myös, tai ainakin esikoiselle nämä olivat hieman isot. Jos menisivät vaikka koko talven...