perjantai 16. elokuuta 2019

Mekkoja ja pantoja


Kun taannoin vierailin Elina Antilan kuoseja hamstraamassa kirpparilta, mukana ollut kaksivuotias kuopus nappasi välittömästi kaksi puolenmetrin pätkää. Hän verhoutui näihin kahteen kankaaseen kotonakin ja kantoi niitä mukanaan. Aika nopeasti ompelinkin niistä hänelle tunikat - reilunkokoisena - ja ne ovatkin päässeet määrätietoisen neidin käyttöön montaa muuta useammin. Tällä kertaa kannatti antaa lapsen valita kangas.


Sinertävästä Darlingista (jota myy muistaakseni Lalia) tein mekon ja rusettipannan. Mekon yläosan leikkasin Paapiin kaavakirjan Myyry-paitakaavalla, johon leikkasin loppukankaasta suorakaiteen muotoisen helmapalan.

Pääntie on kantattu käsin samasta kankaasta. Loppupalasta tein vapaasti leikellen rusettipannan. Tämä olikin melkoinen "no waste" -työ, jäljelle jääneistä luiroista ei olisi saanut enää mitään jäljelle.





Timanteista (joita taidettiin myydä Ainolassa?) tein perustunikan Paapiin kaavakirjan Siiri-kaavalla. Tätä kuosia minulla onkin parissa värissä odottamassa vaatetta isommille siskoksille ja itselleni. Täytyykin tehdä ne piakoin, niin pääsemme samistelemaan.

Myöskään tästä palasta ei juuri jäljelle jäänyt, kun lopusta kokeilin kiepautettua pantaa, voisiko tuota solmupannaksikin kutsua.



Tässä tunikassa tein pääntien ja hihansuiden kanttaukset resorilla kääntäjää ja peittaria käyttäen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!