Oikein herkulliset karkkiräsymattosukat tipahtivat viimeksi puikoilta. Kaksi raitalankaa tekeytyi räsymattosukiksi viikonlopun aikana, sillä tarvitsin nopean neulevälipalan virkkauksien keskellä. Ihanaa, että villasukista voi jo puhua nopeana tekeleenä, sillä ne valmistuvat näin muksujenkin kanssa parissa, kolmessa illassa (jos jaksaa illalla valvoa), vaikkei päikkäriaika olisikaan hyödynnettävissä. Joskus opiskeluaikana neuloin pitkällä luennolla (tai siis neuloin aina luennot, mutta noilla pitkillä oli helpoin ottaa aikaa) ja neljän tunnin luennon aikana ehti kyllä aikuisen sukan väsätä, jos diat oli valmiiksi tulostettuina, eikä omia muistiinpanoja juuri tarvinnut tehdä.
Näissä sukissa on tiimalasikantapää, jonka tein nyt jo melkein ilman ohjetta. Tarpeeksi kireä ei käännösten langasta tullut, joten ei ihan niin kaunis tullut kantapäästä, kuin viimeksi tätä yrittäessäni. Viime kerroilla olin tästä kantapäästä ihan innoissani, mutta tällä kertaa se ei sujunut niin innolla - johtunee siitä, että pidin mukana molempia lankoja. Ehkä seuraaviin sukkiin kokeilen taas jotain uutta kantapäätä, mutta mitä?
Lankoina käytössä siis oli Novitan Seiskaveikan kaksi raitalankaa, kierroksia täydellä kerällä tein värin verran (yleensä kolme tai neljä kierrosta) ja jämäkerästä aina kaksi kierrosta. Puikkoina 3,5 mm bambut (sekalaisesti) ja silmukoita 11 puikollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!