lauantai 21. marraskuuta 2020

Palmikkoa


Keväällä ostin Kankaisen tuoreesta verkkokaupasta ihanaa palmikkokangasta neljässä värissä. Minun oli tarkoitus tehdä yhdestä itselleni huppari, kolmesta neideilleni hupparit ja yhdestä samasta myös tunika. Parilla työkaverillani on syksyn mittaan näkynyt päällä mielettömän kauniita okransävyisiä tunikoita, joten minun oli tehtävä keltaisesta tunika myös itselleni. Keltaista olinkin ottanut sekä itselleni että keskimmäiselle. Esikoinen sai lilaa, nuorin ehdottomasti pinkkiä - sillä eihän muita värejä kolmevuotiaan maailmassa olekaan. 


Samaan kuvaan otin myös juuri valmistuneet pipot triolle. Niissä lankana tuore löytöni, Dropsin Merino extra fine, joka on lämmin ja pehmeä, sekä ihanaa neuloa. Plussaa on myös sen paksuus, joten neulonta käy 3,5 mm puikoilla. Langat ostin Adlibrikseltä. 


Oman mekkoni kaava on uusimmasta Suuresta käsityölehdestä. Sen verran muokkasin kaavaa, että kädenteille lisäsin himpun väljyyttä ja resorit leikkasin vapaalla kädellä. Neitien tunikat ovat vapaa muokkaus a-linjaisesta tunikasta, helmassa on kangasta leikattuna renkaaksi vapaalla kädellä. Tyttöjen tunikoista tein reilut, jospa menisivät vielä talvenkin jälkeen. 


Tässä kaavassa oli mahtavat taskut. Väljyyttä mallissa on, mutta sekään ei ole omaan makuun huono juttu. 


Kuvissa minulla on viime vuonna neulomani palmikkopipo Novitan Seitsemästä veljestä. Tupsu on Ommelkuplalta tai Paapolta. 


Tyttöjen pipoissa silmukoita on 96 silmukkaa, nuorimmaisella muutama vähemmän. Palmikossa on yhdeksän oikein, kolme nurin. Joustinneule on 2 o, 2 n. Tupsut myös näihin ovat Ommelkuplalta. 


Näistä tuli kyllä tosi kivat! Katsotaan, miten pesujen myötä käy, kankaassa kun on jonkin verran polyesteria... 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!