Merinovillaneulepaita

Tämän talven ensimmäinen oikea villapaita valmistui keskineidille. Tokmannilta löytyi mukavaan hintaan merinovillalankaa (Novitan merinovilla PLU), joten ostin langat isompien neitien paitaan.

Aiemmin neulotut Strömsöt ovat riittävästi reilunkokoisia ja istuvat hyvin, mutta villavalinta kutittaa sen verran, että ovat päässeet herkköhipiäisillä harmillisen vähälle käytölle. Olen jo melkein valmis kokeilemaan, veisikö villapesu koneessa karheutta pois pilaamatta neuletta.

Tämä lanka on kuitenkin tosi pehmeä. Malli on tosiaan Strömsöneule pienin muutoksin yläosaan: kohdistin kaikki kavennukset säteiksi ja pääntien neuloin joustinneuletta. Muutaman extrakierroksen tein pääntielle, ettei paidasta tulisi liian avara.

Onneksi lankaa löytyi helposti lempivärissä ja tästä tulikin kovin mieluinen. Riittävästi kasvunvaraa tarkoittaa, että se on juuri sopiva minullekin, joten voin toisinaan lainata sitä itselleni.

Seuraavaksi aloitin neulomaan tästä ja Dropsin merinosta unikkopaitaa. Väliin pitäisi kyllä neuloa yksi nukkevauvan setti - syntymäpäivät lähestyvät!

Naisten yläosia

Syksyltä on jäänyt postaamatta useampikin naisten yläosa, joista osa on ommeltu trikoosta, mutta yksi myös viskoosisekoitekankaasta.

Ehty by dreamcircuksen uutiset olivat harmittavat, mutta ajankuvassa varsin yleiset, eivätkä suruksi yllättäneet. Heidän kankaat ja kuosit ovat olleet mielettömiä, kovin upeita ja kestäviä.

Sini- ja mustapohjaisesta Serenitystä pääsin ompelemaan kaksi tunikaa. Tunikoissa on vajaamittaiset hihat ja käsin trikoolla kantattu pääntie. 

Uniikit.comin trikoosta ompelin vastaavanlaisen perustunikan, jossa pituutta on vähän enemmän ja tämän takia myöskin taskut ovat mahdolliset.

Kaaritaskujen reunat on kantattu käsin trikoolla, kuten myöskin pääntie. Kiinnittävät ompeleet on tehty saumurilla, tikkaukset peitetikkikoneella.

Vastaavanlainen tunika valmistui myöskin Uniikeitten siilikuosisesta trikoosta.

Fabrikingin trikoot on yllättävä uusi tuttavuus ja tykästyin näihin kyllä kovastikin. Astetta rankemmista pupuista ompelin naistentunikan suorilla hihoilla, kantatuilla kaaritaskuilla ja pääntiellä.

Vastaavanlaisen, mutta suorahihoisen tunikan ompelin Uniikeitten syksyisistä taloista.

Myöskin mielettömän upea, keltapohjainen kirjojen ja eläinten täyttämä kuosi muodostui vastaaanlaiseksi tunikaksi, mutta perusvajaamittaisella hihalla.

Kesän lopuksi ompelin eräälle rouvalle myöskin mekon hyvin laskeutuvasta kankaasta, joka oman tulkintani mukaan voisi olla jonkinnäköinen viskoosisekoite. 

Hihanpituus katsottiin  käyttäjälle mieluisaksi, kuten myös helman vyötärösauma. Pituus tässä mekossa on suurinpiirtein puoleen sääreen.