Virkaten saa tehtyä tosi kivoja kirjanmerkkejä. Olen tehnyt omille tytöille sellaiset jo vuosia sitten ja useampia muitakin. Aluksi kirjojen väliin päättyi litistyksiin jääneitä hiiriä, mutta viime vuosina väliin on löytynyt monia muitakin hahmoja.
Yhdellä kummipojalle virkkasin hänen lempieläimensä eli sammakon. Lankana sammakossa on Dropsin Muskat, joka on mukavan sileä lanka eikä mene yhtä herkästi säikeiseksi kuin löyhempi Paris.
Sammakon litteä vartalo jää kirjan väliin ja raajat kirjan etu- ja takapuolelle. Toki sammakolla kieli pitää olla. Silmiksi ompelin liikkuvat silmät.
Kaverilahjaksi sai tytär viedä tämän koiran (jonka piti olla panda). Myös tämä on virkattu Muskatista samaan tapaan.
Uudella yrityllä panda hyväksyttiin. Vieläkään se ei aivan vakuuttanut, mutta on kuitenkin päässyt kirjan väliin käyttöön.
Näitä voisikin keksiä vaikka mitä lisää.