sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Uusiokäyttöä


Hyväkuntoiset vaatteet, jotka eivät syystä tai toisesta päädy enää käyttöön, on kiva hyödyntää uudeksi vaatteeksi. Nämä äitini käytöstä poistuneet paidat ompelin tädin murusen bodeiksi, niihin painatukset sai varsin kivasti hyödynnettyä.

Kaavana bodeissa on Jujunan Basic for babiesin Nooa-body. Resorikantti on kantattu kolminkerroinkääntävällä kääntäjällä ja tikattu peittarilla.









perjantai 14. helmikuuta 2020

Suomen kädentaidonmessut 2019


Tänäkin vuonna kävin messuilla rakkaan ystävän kanssa. Meillä on hänen kanssaan ollut diili, että ompelen hänen ostoksensa, kun hän jaksaa kiertää matkassani mukana ja kantaa apuna kassejani. Näin myös tänä vuonna.


Mintunsävyinen trikoo on muistaakseni Story of Roolta. Musta saattoi olla Kangaskapinalta tai joltain pienemmältä firmalta, kuten ainakin raita. Raita on muuten ihanan pehmeää!

Paapiin kaavakirja lapsille Myyry on jo muodostunut suosikikseni, sillä ompelin nämäkin paidat. Tein paitoihin kaverin toivoman leikkauksen. Pääntiet kanttasin näihin kaikkiin käsin.






Jujunan housukaavapaketin Jump-kaavalla tein poikatriolle myös muutamat housut. Taskut eivät kuvista oikein erotu, mutta löytyvät kyllä. Kuminauha on ommeltu renkaaksi vyötärökaitaleen sisään. Musta college on Kangaskapinalta, vihreä Roolta tai Lalialta.






keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Diabeetikolle insuliinikynien säilytyspussi


Kälyn ikivanha säilytyspussukka insuliinikynille ja neuloille alkoi vedeillä viimeisiään, joten sain ommella hälle uuden. Kankaaksi valikoitui Ikean paksu puuvilla. Mitat otin vanhasta pussukasta ja pikkusoveltamisella valmistui vastaava pussi. Pussin saa kiinni koko sivunpituisella tarranauhalla. Pussin keskellä on kaksi pehmeää kuminauhaa, joihin insuliinikynät saa pujotettua. Sivussa olevassa taskussa kulkevat sen sijaan neulat.

Joustamattoman, ohuen kantin ompelu aiheutti pientä päänvaivaa, eikä suoritus ole täysi kymppi, mutta passeli taatusti. Ja näitähän voisi valmistaa muutaman, voisi sitten valita fiiliksen mukaan matkaan!







#diabetes #diabetescare #type1diabetes

tiistai 11. helmikuuta 2020

Kasa housuja ja pari tunikaa


Vielä löytyi kuvakansiosta loppuvuoden ompeluksia: itselle akuuttiin tarpeeseen mustat trikoolegginsit, pikkuneidille legginsit tilkuista sekä parit housut kaverin pojalle lahjaksi.


Sain kaverilta muutamia ihania vaatteita omille neideilleni. Kaveri ei halunnut vaatteista vaihdossa rahaa, joten ompelin vaihtariksi hänen kuopukselleen legginsit ja housut. Legginsien kaavan pohjana on Noshin legginsikaava. Housujen kaava on Jujunan Jump, tosin ilman taskuja.

Legginsien trikoot ovat isompien tilkkujen jemmoista. College on Kangaskapinan harjattua collegea sinapinsävyssä.



Kukkalegginsien trikoo on ostos Sampsukan pisteeltä Suomen kädentaidon messuilta. Kuva ensin ommellusta tunikasta on postauksen puolessa välissä housujen jälkeen. Myös näissä legginseissä kaavana on Nosh. Näissä ompelin kuminauhan suoraan kiinni legginsien vyötärölle, leijoniin sen sijaan tein trikookaitaleen, jonka sisään ompelin kuminauharenkaan.


Tähän tunikaan käytin kaavana Ruskamekkoa, tosin helmaa on kavennettu, pussitaskut lisätty ja helmaa lyhennetty. Hihat ovat vajaamittaiset. Pääntie on kantattu resorilla kääntäjää ja peittaria käyttäen.




Tuoreempi valmistunut tunika on ommeltu Pehemiän ruusuista. Mallia tunikaan otin eräästä Marimekon trikootunikasta. Pakko sanoa, että tästä tuli tosi ihana.






maanantai 10. helmikuuta 2020

Tummaa Pionia


Viimeisin mekko-ompelus pääsikin nopeasti kuvattavaksi, sillä oli aivan pakko päästä esittelemään muuttunutta hiuskuontaloa. 55 cm pitkä letti matkaa tällä hetkellä postin mukana Iso-Britanniaan syöpälasten peruukeiksi (Little Princess Trust). 

Hiukset pääsi laittamaan ja meikkamaan Riina, joka myös seikkailee kameran takana. Minulla on varsin vähän tummia vaatteita, eikä varsinkaan mustaa, joten tämä Pioni löyti sopivan kolon tarpeeseen. Mustapohjainen on kuitenkin juhlava ja sopiva moneen astetta parempaan tilaisuuteen.


Mekon kaavana on Jujunan Adalmiina. Mekkoa sovitellessa mietin, että tällä kertaa koko olisi voinut olla yhden vakiokokoani pienempi. Toisaalta kankaat kutistuvat toisinaan useammankin pesun. Tein mekon taskuttomana, pääntien kantaten samalla trikoolla ja takaa helman jättäen hieman pidemmäksi. Hihansuut on ommeltu taitteella ja tikattu peitetikillä.






Ihan ei kangaspala riittänyt ilman kikkailuja, vaan jouduin leikkaamaan toisen hihan kuosiin nähden alassuin. Kuvista sen itse huomaan, mutta tuskinpa käytössä juuri erottuu.