Uniikit: Auringonkukat

Kesä ei ole enää kaukana. Kevät on jo korkannut lumikasat ja paljas asfaltti paljastuu monin paikoin. Kaikkein parasta on kuitenkin auringonpaiste, sen valo ja energia. 

Kevääseen ompelin Uniikeitten Auringonkukat-trikoosta itselleni mekon. Mekossa on A-linjainen helma, sivusaumoihin on piilotettu taskut. Hihat ovat vajaamittaiset. Pääntien kanttasin käsin trikoolla, tikkaukset on tehty peitetikaten. 

Trikoossa on aivan ihanat värit ja kuosi on mielestäni upea. Parasta on kuitenkin kankaan pehmeys! Kaiken kaikkiaan tästä tuli luottovaate menoon kuin menoon. 

Lopusta ompelin esikoiselle kesätunikan.

Myös junnun tunikan pääntie on kantattu käsin. Tikkaukset on tehty peitetikillä. 

Synttärilahjapaitoja

Synttäriputki on näin kävettalvella kuumimmillaan ja kiihtyy vain, kun kevättä kohti mennään. Se tiet kangaskaapin keventymistä mukavasti ja sen jälkeistä siivousta, joka onkin jo takuuvarma kevään merkki. 

Pieni, ihana kolmevuotias murunen sai lahjansa eri tilanteista johtuen myöhässä, mutta onneksi lahja tuntui olleen mieleen. Paapiin työkonetrikoosta valmistui tunika isommassa koossa, sillä samaa kuosia hänellä on ollut pienemmässä koossa oman kuopukseni pieninä. 

Loppukankaasta tein bokserimalliset pöksyt keskineidille. Parin käyttökerran jälkeen pöksyt tosin tuntuvat sen verran nafteilta, että täytyy yrittää markkinoida ne prinsessalle.. 

Tunikan pääntie ja hihansuut on kantattu resorilla kääntäjää käyttäen. Helmassa on käänne, joka on tikattu peittarilla. 

Pöksyihin ompelin vyötärölle joustokuminauhan. Lahkeensuissa on käänne. 

Kolmevuotias sai lahjaksi myös vaaleanpunaisen Minni-collarin, jota koristaa edessä Love-sydän, joka on kääntöpaljetti. College on Nappinjalta, kimalleresori Kangaskapinalta. 

Kummipoika sai 7-vuotislahjaksi rekkakuosisen trikoopaidan. Hihoissa on pitkät käänteet, jotta paita menisi tuplakoossa. Pääntie on kantattu käsin ja tikattu peitetikillä.

Kaarrokevillapaitani

Kun Suuren käsityölehden 2/22 numero kolahti, yhtälailla kolahti kannen villapaita. Tykkäsin villapaidasta niin kuviosta kuin värityksestä. Sinisiä kohtia mietin, mutta ne sopivat puseroon niin kivasti, etten lähtenyt muuttamaan niitäkään. 

Kankana paidassa on Novitan Natural collectionsin Icelandic wool -lankaa. Valkoisessa on Novitan merinoa, sillä valkoinen lanka oli varsin vaikeaa löytää. Muutoinkaan en lankoja yhdestä kaupasta löytänyt, selvästi muutkin ovat hurahtaneet paitoja neulomaan. 

Paidan malli oli kiva neuloa ja ohje selkeä - ja se on minulta paljon sanottu, sillä luovutan herkästi ohjeiden lukemisen ja teen oman pääni mukaan. Tämä lanka oli myös mukavaa neulottavaa. 

Tästä innostuneena seuraavalle talvelle ehkä joku toinenkin 🥰