Saumurini koki kovan kohtalon, kun en löydä tarpeeksi kaunista, mutta kuvaavaa sanaa yksi kissoistamme livahti työhuoneeseeni ja villiintyi saumurin lähellä rikkoen siitä yhden lankatapin. Ihan halpa keikka ei tämän onnettomuuden myötä paikalliseen kone- ja kangasliikkeeseen tullut, mutta niin paljon tikki kärsi viallisesta, että korjaus oli välttämätön mitä pikimmiten. Samalla kone sai vuosihuollon ja ai että, olin jo unohtanut, miten täydellistä tikki voikaan olla! ♡
Saumurin täydellisyyden kunniaksi tekaisin kahdelle pikkumiehelle pipot ja tuubihuivit syksyyn (ja kevääseen). Joku aivopieru kävi enkä osannut tuubihuivia ommella ilman, että tikkasin alareunan päältä kiinni - pilvet kulkivat oikeinpäin vain sivusuuntaan! Selittäkääs nyt joku minullekin.
Näitä saumamerkkejäni en vain voi hehkuttaa liikaa, ah, kuinka niitä rakastankaan.
Ompeluryhmästä bongasin myös tovi sitten kangasleimasimen, joka kestää pesun jopa 90 asteessa! Nyt viimein keräsin hermon rippeeni minimaalisten kirjaimien latomiseen kömpelöillä pinseteillä leimasimeen ja tadaa! Pipot on sisäpuolelle eroteltu ja koko merkattu. Ihan huippu keksintö, kiitos Lidl ja kiitos rakas ystävä, joka metsästit tämän leimasimen minulle, kun eihän meidän tuppukylässä moista kauppaa ole.
Nyt kohti kylmeneviä päiviä, keltaiset kumpparit jalkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!