Loppusyksystä aloittelimme keskineidin kanssa Perinnenaisten feresikurssin. Erinäisten sattumusten - kuten trion ja kummilasten syntymäpäiväjuhlien - takia ei juurikaan paikalle päästy. Ensimmäisellä kerralla tutustuimme kansanpukumalleihin ja kaavoihin, itselleni piirsinkin kaavat ja totesin, että isommille neideille käy vallan hyvin jo sama kaava. Kaava löytyykin Suuresta käsityölehdestä ja onneksi tuo lehti löytyi itseltä. Piirsin siitä myös isoimman lasten kaavan eli 152 cm mallin ja lisäsin siihen pari senttiä pituutta lisää, jotta puku varmasti menisi useamman vuoden. Loppuunsa tuo lasten isoin koko ei ole hirveästi pienempi kuin aikuisten pienin koko.
Oman pukuni tein kaavan mukaan. Junnuille käytin takakappaleeseen käytin täysleveän palan, sillä en halunnut taakse saumaa. Riittävästi takakappaleeseen tuli silti tilaa ja laskoksia.
Tyttösten puuvilla on Kärkkäiseltä. Ihastuin kuosiin heti ja se vastasi heti visiota. Paitoihin ja essuihin ostin valkoiset lakanat. Pukuihin löytyi mieluisat vinokantit paikalliselta Bellabitiltä, jonka palvelu oli taas vailla vertaa: tilasivat nopealla aikataululla toivomaani lilaa, kun se oli hyllystä loppu.
Essuihin pitsit löytyi mummojen jäämistöistä. Sekä omaan essuuni että isoille tytöille laitoin leveää pitsiä, nuorin sai ohuempaa samalla tyylillä. Hihapitsini löytyi pitsijemmoista myös, mutta ne ovat kaupan pitsiä.
Oman puuvillakangaspakkani ostin Vintedistä, sillä edes joulun alla ei kangaskaupoista löytynyt peruspunaista puuvillaa. Tätä onkin sitten riittänyt muihinkin projekteihin. Olin ehdoton oman pukuni ja Karjalan värien kanssa, joten pukuani kiertää mustat vinonauhat.
Joka pukuun ompelin erilaisen napin. Napit ovat mummoni jäämistöstä.
Keskineiti ompeli oman pukunsa hyvin pitkälti itse. Autoin hälle lähinnä laskokset ja vinonauhat, kiinnittävät ompeleet hän oikein sisukkaasti teki itse. Muutamissa päällitikkauksissa autoin myös, mutta ison työn teki, eikä kuulemma ihan kohta ota isoa projektia työnalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!