sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Iltapuku rakkaalle äidille

Vanhemmilleni on tulossa iltapukujuhlat parin viikon päästä. En ole pitkään aikaan ommellut iltapukua ja ehdotinkin äidilleni, että tekisin hänelle uuden puvun. Olen aiemmin ommellut hänelle parikin iltapukua, joista kuvat tuonempana. Toisesta pitäisi korjata yläosaa, sillä rintamerkki on tehnyt siihen ikävän reiän (onneksi kangasta on vielä jäljellä, eikä etukappaleen vaihto kovin iso homma ole) ja toisen mekon alaosaa voisi muokata kapeampilinjaisemmaksi.

Käytin iltapukuun kaavana Suuren käsityölehden 11-12/2010 juhlamekon kaavaa lisäten helmaan pituutta ja pääntielle avaruutta. Kangas löytyi juhlakangaslaatikon kätköistä. Totta puhuen kankaan alkuperä on Jysk, josta on olen vuosia sitten ostanut viiden metrin verhokangaspakan. Samaisesta pakasta olen jokunen vuosi sitten tehnyt itselleni kiinamekon, josta kuva alempana. Vieläkin kangasta jäi.




Mekon sivussa on rypytykset. Näiden rypytyksien takia mekkoa on ihan turha yrittää kuvata hengarissa, ei se siinä näytä miltään, vaan puku täytyy ehdottomasti olla päällä. Puvusta tuli hyvin istuva ja kantajalleen mieluinen. Mieluusti tosin tekisin äidille puvun, jos toisenkin :)


Tämän kiinamekon tein tosiaan pari vuotta sitten. Siinä siulla vetoketju ja pääntiellä napit koristeena. Mallia en muista, kaavatkin taisin saada kaverilta. Muokkauksia niihin tehtiin, mutta nyt kaavat pitäisi olla varmassa tallessa (=jossain). Kiinamekkoihin olen ihastunut kovasti ja niitä tulen varmasti vielä joskus tekemään toisenkin.


Tämän puvun kaavaa en harmikseni ole merkannnut ylös. Se saattoi olla jokin Burda muutaman vuoden takaa. Malli oli kuitekin todella kiva. Kankaana puvussa on tafti. Alemmassa, sinisessä itapuvussa on ohutta Thaimaasta tuotua satiinia, joka on kyllä ihan vihoviimeistä ommeltavaa. Puvussa kylkeen olen kirjonut rakkaalla Pfaffillani hopeasävyisen kuvion.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!