Olipa kerran piippukauluksinen paita, joka jäi käyttäjälleen pieneksi. Paita oli aivan ihana, tosin pääntie himpun ahdas ja kangas joustamaton, mutta onneksi maailma on täynnä pikkusiskoja. Ja kavereiden pikkusiskoja... Ja nehän ovat melkein kuin omia?
Tein esikoiselle ja hänen rakkaalle ystävälleen tuota piippukauluksellista paitaa mukaillen uudet paidat. Kankaaksi valikoitui Kimmin ruusukullanvärinen college. Kaulus on korkeampi kuin alkuperäisessä, mutta toimii kivasti tuubihuivinkin tilalla ja asettuu yksin- ja kaksinkinkerroin.
Paitaan mätsäävää resoria ei tietenkään löytynyt ja sen verran tarkalle laskin itse collegen määrän, etten sitäkään voinut käyttää hihansuissa ja helmassa. Tämä Metsolan ruskea resori kävi kuitenkin sävynsä puolesta mielestäni varsin kivasti paitaan.
"Ystävä ei ole hän, kenet olet kauemmin tuntenut. Se on hän, joka tuli, eikä koskaan lähde viereltäsi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!