Opetin toissavuonna käsityötä eräässä koulussa, jossa vitosluokkalaiset olivat innokkaita keppihevosten tekijöitä. En voinut kuin ihailla toinen toistaan hienompia hepoja, joita tytöt saivat aikaiseksi. Mieleen jäi kaava, jota tytöt käyttivät. He kertoivat sen löytyvät Suuresta käsityölehdestä. Näin kauan meni ennen kuin googlettemalla löysin tuon kyseisen kaavan. Tulostukset kaavaksi teippailtua aloitimme esikoisen kanssa yhteisen projektin, joka kyllä hyvin pitkälti jäi minun tehtäväksi...
Loistava heppakangas - tai lehmäksi tuota väitettiin... - löytyi Kangastuulialta, josta muuten sain aivan loistavaa palvelua! Tilasin nimittäin muutakin ja niiden kankaiden saannissa oli pientä ongelmaa, mutta he hoitivat asian oikein kivasti.
Heppa ei ole vaikea tehdä. Suu toki vaatii tempun jos toisenkin (en ymmärrä miten vitosen tytöt suoriutuivat siitä niin näppärästi). Suu- ja korvakankaana toimiva fleece löytyi jemmalaatikoista. Silmiin ostin askarteluhuopaa paikallisesta kangaskaupasta Bellabitiltä, tosin sekin oli tarkoitettu tytön askarteluihin, mutta vähän lainasin. Harjaan sai sopivasti käytettyä jämäkeriä Seiska veikkaa. Kepin jouduin ostamaan ihan uuden, kun tähän hätään ei löytynyt yhtään katkennutta harjan- tai haravanvartta.
Harjan ompelin niin, että pistelin selkään ensin viisi riviä harsin pistoja ja sitten virkkuukoukulla pujotin lankanipun ompeleesta. Solmin nipun hevosenhäntäsolmukka. Otsatukan tein samoin, mutta vaakapistoin.
Näpsäkkä menopeli tuo polle ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!