Puolitoista vuotta sitten Suomen kädentaidonmessuilta mukaan lähti Kankaisen pisteeltä ihanansävyinen, vanha roosa, collegepala, josta oli heti selvä visio hupparitunikaksi. Kuten viime vuoden aikana pitkälti on käynyt, omat kankaat ovat jääneet odottamaan leppoisampia hetkiä ja tilaukset ovat lohkaisseet isoimman osan ompeluajasta.
Eilen päätin kuitenkin vihdoin piirtää lempi kotirutkulani kaavoiksi, sillä tuo pidemmänmallinen collegepaita alkaa hajota saumoista, ja ompelin roosan collegen uudeksi paituliksi. Samalla käyttöön pääsi jo hyvä tovi sitten hankittu silityskuva, joka olikin hyvä käyttää pois, ennen kuin löydän aikaa ja motivaatiota opetella käyttämään omaa Cameotani.
Kun sopivaa resoria ei löytynyt kattavista jemmoista, ompelin koko yläosan samasta kankaasta. Pariksi valikoitui kauan haaveilemani ja vihdoin syksyn nettikäsityömessuilta hankkimani Mereenin Betoniromu leggareina. Legginseihin testasin Nuppuprinrin legginsikaavaa. Jonkin verran madalsin kaavan vyötäröä, vaikka ompelinkin siihen leveähkön kuminauhan. Myös pituudesta sain ottaa useita senttejä pois.
Mie tykkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!